Lähdekoodi sivulle Ruotsi

{{Suojattu|MiniOsittain}}{{tämä artikkeli|käsittelee valtiota. Ruotsi voi tarkoittaa myös [[ruotsin kieli|ruotsin kieltä]].}}
{{lupaava}}
{{Valtion_tiedot|koko-nimi=Ruotsin kuningaskunta
|nimet-virallisilla-kielillä=Konungariket Sverige
|nimi-genetiivissä=Ruotsin
|motto		=Ei mottoa<br />[[Kuninkaan vaalilause]]: För Sverige i tiden<br />(”Ruotsin hyväksi ajan hengessä”)
|viralliset-kielet= pääkieli [[ruotsin kieli|ruotsi]], viisi virallista vähemmistökieltä ovat [[suomen kieli|suomi]], [[meänkieli]], [[Saamelaiskielet|saame]], [[romanin kieli|romani]] ja [[jiddiš]].
|pääkaupunki		= [[Tukholma]] (911&nbsp;120&nbsp;as.)
|pääkaupungin-koordinaatit={{coord|59|21|N|18|04|E}}
|valtionpäämiehen-nimike=[[Ruotsin hallitsija|Kuningas]]<br />[[Ruotsin pääministeri|Pääministeri]]
|nykyinen-valtionpäämies=[[Kaarle XVI Kustaa]]<br />[[Ulf Kristersson]] 
|alan-sijaluku	=55
|pinta-ala	=450&nbsp;295 km² <ref>http://www.scb.se/Pages/PublishingCalendarViewInfo____259923.aspx?PublObjId=10420{{vanhentunut linkki}}</ref>
|vesipinta-ala=8,67&nbsp;%
|väestönlaskentavuosi=2023
|väkiluvun-sijaluku=86
|väkiluku=10&nbsp;529&nbsp;000 <ref name=befolkning>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/sv/ssd/START__BE__BE0101__BE0101X/NTBE0101/table/tableViewLayout1/ | Nimeke = Folkmängd och förändringstal efter typ av nyckeltal, tabellinnehåll och månad  | Tekijä = Statistiska Centralbyrån | Julkaisu = SCB.SE | Ajankohta = Helmikuu 2023 | Viitattu = 3.5.2023 | Kieli = {{sv}}}}</ref>
|väestötiheys=23,4 as. / km²
|itsenäisyystapahtumat=&nbsp;– vanha valtiollinen perinne, yhdistyi<br />&nbsp;– [[Kalmarin unioni]]n hajoaminen
|itsenäisyysvuodet=[[900]]–[[1200]]<br /><br /><br />[[6. kesäkuuta]] [[1523]]
|valuutta=[[Ruotsin kruunu]]
|valuuttatunnus=SEK
|aikavyöhyke=UTC+1
|kesäaika=UTC+2
|kansallislaulu=Ei virallista kansallislaulua. Epävirallisesti [[Pohjolanmaa|Du gamla, du fria]]. 
|kansallislauluääni = United States Navy Band - Sweden.ogg
|verkkotunnus= [[.se]]
|suuntanumero=46
|hdi-vuosi	={{ValtioHDI|Vuosi}}
|hdi-sija	={{ValtioHDISija|SE}}
|hdi		={{ValtioHDI|SE}} <ref name="hdr">{{ValtioHDI | LÄHDE}}</ref>
|bkt-vuosi=2024
|bkt-sija=26
|bkt=623 mrd. [[Yhdysvaltain dollari|USD]]<ref name=imf>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.imf.org/en/Publications/WEO/weo-database/2024/April/weo-report?c=128,172,176,142,144,&s=NGDP_RPCH,NGDPD,PPPGDP,NGDPDPC,PPPPC,PCPIPCH,GGXWDN_NGDP,BCA_NGDPD,&sy=2024&ey=2025&ssm=0&scsm=1&scc=0&ssd=1&ssc=0&sic=0&sort=country&ds=.&br=1 | Nimeke = Download World Economic Outlook database: April 2024 | Julkaisija = International Monetary Fund | Tiedostomuoto = .html | Viitattu = 19.4.2024 | Kieli = {{en}} }}</ref>
|bkt-per-asukas=58&nbsp;530&nbsp;USD
|lippu=[[Tiedosto:Flag of Sweden.svg|125px|Ruotsin lippu.]]
|vaakuna=[[Tiedosto:Great coat of arms of Sweden.svg|125px|Ruotsin vaakuna.]]
|sijainti=EU-Sweden.svg
|sijainti-selite=Ruotsin sijainti kartalla.
|valtiomuoto=[[perustuslaillinen monarkia]]
|muut-kaupungit=[[Göteborg]] (508&nbsp;714&nbsp;as.),<br />[[Malmö]] (280&nbsp;801&nbsp;as.)
|väestönkasvu=0,66 % <ref name=befolkning/>
|väestönkasvuvuosi= 2022
|maatalous=1,9 % <ref name="CIA"/>
|teollisuus=26,6 % <ref name="CIA"/>
|palvelut=71,5 % <ref name="CIA"/>
|lyhenne=SE
|ajoneuvo=S
|lentokone=SE
}}

'''Ruotsin kuningaskunta''' ({{k-sv|Konungariket Sverige}} {{Audio-IPA|Sv-Konungariket Sverige.ogg|[ˈkôːnɵŋaˌriːkɛt ˈsvæ̌rjɛ]}}) eli '''Ruotsi''' ({{k-sv|Sverige}}) on [[perustuslaillinen monarkia]] [[Skandinavia]]ssa Pohjois-Euroopassa. Sillä on yhteinen maaraja [[Suomi|Suomen]] ja [[Norja]]n kanssa.<ref name="CIA"/> Ruotsi on [[Pohjoismaat|pohjoismainen]] [[teollisuusmaa]] ja [[Euroopan unioni]]n jäsen, mutta sillä on oma [[valuutta]], [[Ruotsin kruunu|kruunu]]. Ruotsin pinta-ala on 450&nbsp;295 neliökilometriä ja väkiluku noin 10,5 miljoonaa. Joka neljäs (24,9&nbsp;%) Ruotsin kansalainen oli vuonna 2018 maahanmuuttaja&shy;taustainen, ja lähes joka kolmannen (32,3&nbsp;%) vanhemmista vähintään toinen oli syntynyt ulkomailla.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/en/ssd/?rxid=86abd797-7854-4564-9150-c9b06ae3ab07|nimeke=Statistics Sweden|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=29.3.2018}}</ref> Maan [[pääkaupunki]] ja suurin kaupunki on [[Tukholma]].

Ruotsin valtio muodostui keskiajalla ja se [[Ruotsin valtakunta|nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla]]. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet vähitellen 1700- ja 1800-luvuilla, lopulta Suomen vuonna 1809. 1800-luvun alkupuolelta lähtien Ruotsi on ollut puolueeton, eikä se ole osallistunut Euroopassa käytyihin sotiin.

Ruotsin väestötiheys on [[Luettelo valtioista asukastiheyden mukaan|Euroopan unionin keskiarvon alapuolella]], ja yli puolet maasta on metsää. Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovatkin Ruotsin talouden perustana, ja ruotsalaiset ovat perustaneet monia suuria yrityksiä, kuten [[Scania]], [[Volvo]], [[Vattenfall]], [[Ericsson]], [[Ikea]], [[H&M]] ja [[Skanska]]. Nykyisin Ruotsi on vauras [[hyvinvointivaltio]], joka on sijoittunut korkealle useissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten taloudellinen kilpailukyky, kansalaisvapaudet, elämänlaatu ja inhimillinen kehitys. Maalla on merkittävä kirjallinen perinne ja kansainvälisesti tunnettu [[musiikkiteollisuus]], ja maan urheilijat ovat menestyneet sekä kesä- että talviurheilulajeissa.

== Nimi ==
Maan nimi, ”Ruotsi”, syntyi [[Itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaisissa kielissä]] Tukholmasta koilliseen sijaitsevan [[Roslagen]]in alueen nimen pohjalta.<ref>http://users.jyu.fi/~saarinen/Viro-seura/viro_vai_eesti.html</ref><ref>http://www.tuglas.fi/index.php?id=376</ref> Roslagenin nimi juontuu etymologisesti puolestaan soutamista tarkoittavasta verbistä. Itämerensuomalaisiin kieliin Ruotsia tarkoittava nimitys on levinnyt ilmeisesti niin sanottuna [[Viikinkiaika|viikinkiaikana]] (n. 793–1066).<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielikello.fi/-/suomi-ruotsi-ja-venaja-oma-ja-naapurin-nimi|nimeke=Suomi, Ruotsi ja Venäjä – oma ja naapurin nimi - Kielikello|julkaisu=www.kielikello.fi|viitattu=2021-07-18|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>

Itämerensuomalaisista kielistä nimitys on lainattu myös naapurikieliin, kuten [[Venäjän kieli|venäjään]] muodossa ''Ruś'', josta on puolestaan johdettu venäläistä tarkoittava ''russki''. Nimitys on myöhemmin palautunut takaisin ruotsiin tarkoittaen venäläistä muodossa ''ryss'', mistä se on taas edelleen palannut jälleen suomeen muodossa ''ryssä''.<ref name=":1" />

== Luonnonmaantiede ==
{{Pääartikkeli |[[Ruotsin maantiede]]}}
[[Tiedosto:Ruotsin kartta.svg|vasen|pienoiskuva|Ruotsin kartta.]]
Ruotsin pinta-ala on 450&nbsp;295&nbsp;neliökilometriä, ja se on siten neljänneksi laajin kokonaan Euroopassa sijaitseva maa.<ref name="CIA"/> Ruotsi on varsin pitkä ja kapeahko maa: maan suurin pituus on 1&nbsp;572 kilometriä ja suurin leveys 499 kilometriä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sverigesurfen.se/lankkatalogen/fakta-om-sverige/|nimeke=Fakta om Sverige|julkaisu=Sverigesurfen.se|kieli=ruotsi|viitattu=20.5.2019}}</ref> Maa sijaitsee lähes kokonaisuudessaan [[Skandinavian niemimaa]]lla. Ruotsin rantoja huuhtoo idässä ja etelässä [[Itämeri]] ja lounaassa [[Pohjanmeri]]. [[Gotlanti|Gotlannin]] ja [[Öölanti|Öölannin]] suuret saaret Itämeressä kuuluvat Ruotsiin. Tukholman edustalla sijaitsee laaja [[Tukholman saaristo|saaristo]].

Noin 15 prosenttia Ruotsista sijaitsee [[Pohjoinen napapiiri|pohjoisen napapiirin]] pohjoispuolella. Etelä-Ruotsi on suurelta osin alavaa maanviljelyseutua, mutta yli puolet maan pinta-alasta on metsää. Ruotsin länsiosa on vuoristoista. Norjan halki pohjois–eteläsuunnassa kulkevat [[Skandit]] eli vanhalta nimeltään Kölivuoristo ulottuvat myös paikoin Ruotsiin, mutta niiden korkeimmat huiput jäävät Ruotsin puolella yleensä 1&nbsp;500 metriin. Korkein kohta on 2&nbsp;111 metriä korkea [[Kebnekaise]] Lapissa. Kolme suurta jokea, [[Uumajanjoki]], [[Tornionjoki]] ja [[Ångermanjoki]], laskee [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]]. Vuorten eteläpuolella on järvialue. Suurin järvistä on [[Vänern]], joka on noin 5&nbsp;500 neliökilometrin laajuisena Euroopan kolmanneksi suurin järvi. Muita yli tuhannen neliökilometrin laajuisia järviä ovat [[Vättern]] ja [[Mälaren]].

=== Ilmasto ===
Ruotsin ilmastoon vaikuttavat sen pohjoinen sijainti ja Skandien antama suoja [[Atlantti|Atlantin]] lämpimiltä, kosteilta tuulilta. Koska maa on etelä-pohjoissuunnassa verraten pitkä, ovat maan etelä- ja pohjoisosan ilmastoerot melko suuret. Eteläisimmässä Ruotsissa ja lounaisrannikolla ilmasto on talvisinkin melko lauhkea, ja pysyvä lumipeite kestää tyypillisesti vain joitakin päiviä. Etelä-Ruotsissa näkyy myös Atlantin vaikutus, mikä pienentää kesä- ja talvilämpötilojen eroja sekä lisää sateita.<ref>[http://www.smhi.se/kunskapsbanken/meteorologi/skanes-klimat-1.4827 Skånes klimat] SMHI {{sv}}</ref> Myös [[Göteborg]]in seudun länsirannikolla meri pysyy useimmiten sulana ja pitää talvet leutoina.<ref>[http://www.bbc.co.uk/weather/features/18039205 Sweden] ''Country guides''. BBC News. {{en}} Viitattu 28.11.2013.</ref>

Suuressa osassa Ruotsia ilmasto on melko [[Mannerilmasto|mantereinen]], kesät ovat lämpimiä ja talvet kylmiä sekä lumisia. Tukholman pohjoispuolella ilmasto on kuivempi kuin Suomessa tai Etelä-Ruotsissa, Skandeilta tulevat [[föhn]]-tuulet ovat tyypillisiä. Sademäärä pienenee pohjoiseen päin mentäessä. Pohjoisimmassa Ruotsissa lumipeite pysyy maassa tyypillisesti noin puoli vuotta, kesällä taas esiintyy epäsäännöllisesti helteitä. Sateita saadaan koko maassa yleensä eniten loppukesällä ja syksyllä.<ref>[http://www.smhi.se/kunskapsbanken/klimat/sveriges-klimat-1.6867 Sveriges klimat] SMHI {{sv}}</ref><ref>[http://news.bbc.co.uk/weather/hi/country_guides/newsid_9384000/9384336.stm Sweden] ''Country guides''. BBC News</ref>

[[Köppenin ilmastoluokitus|Köppenin ilmastoluokituksen]] mukaan Ruotsin eteläosissa ja rannikoilla vallitsee lämminkesäinen mannerilmasto, pohjoisosissa ja sisämaassa subarktinen mannerilmasto.<ref>[http://www.smhi.se/kunskapsbanken/klimat/sveriges-klimat-1.6867 Sveriges klimat] SMHI</ref> Ruotsin korkein lämpötila, 38&nbsp;°C, mitattiin [[Målilla]]ssa heinäkuussa 1947. Kylmin lämpötila, −52,6&nbsp;°C, mitattiin [[Vuoggatjålme]]ssa helmikuussa 1966.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.norran.se/livsstil/rekordkylan-i-vuoggatjalme-minus-526-grader-det-var-jag-som-laste-av-temperaturen/|nimeke=Rekordkylan i Vuoggatjålme – minus 52,6 grader: ”Det var jag som läste av temperaturen”|julkaisu=Norran|kieli=ruotsi|ajankohta=30.1.2016|viitattu=20.5.2019}}</ref>

=== Luonto ja luonnonsuojelu ===
Yli puolet Ruotsista on metsän peitossa. Aivan eteläisimmässä Ruotsissa ja Göteborgin rannikkoseudulla vallitsevat lehtimetsät, mutta selvästi suurin osa maan metsistä on havumetsiä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.skogskunskap.se/planera-skogsbruk/naturhansyn/naturmiljoer-fran-norr-till-soder/|nimeke=Naturmiljöer från norr till söder
|julkaisu=Skogkunskap|kieli=ruotsi|viitattu=20.5.2019}}</ref> Ruotsin yleisimmät puulajit ovat [[kuusi]] (42 prosenttia), [[mänty]] (39 prosenttia) ja [[Koivut|koivu]] (12 prosenttia).<ref>[http://www.skogsstyrelsen.se/Upptack-skogen/Skog-i-Sverige/Fakta-om-skogen/ Sverige är ett skogsland] Skogsstyrelsen {{sv}}</ref> [[Alvari|Alvareiksi]] kutsutaan kuivia kanervaa ja ketokasvillisuutta kasvavia kalkkikiviylänköjä, joita on Öölannissa.<ref>[http://www.olanningen.com/oland/stora_alvaret.htm Stora Alvaret] Ölanningen</ref> Tuntureilla on paikoin myös [[tundra]]a. Ruotsin kuusi suurta nisäkäslajia ovat [[hirvi]], [[ahma]], [[susi]], [[karhu]], [[ilves]] ja [[myskihärkä]]. Hirviä on paljon, myös kaupunkien lähellä. Ahmat elävät lähinnä poronhoitoalueella ja karhut Luoteis-Ruotsissa, myskihärkiä tavataan [[Härjedalen]]issa ja Lounais-Ruotsissa.<ref>[http://www.visitsweden.com/ruotsi/Aktiviteetit/Luontoelamykset/Kuusi-suurta/ Kuusi suurta] Visit Sweden{{vanhentunut linkki}}</ref>

Ruotsissa on 29 kansallispuistoa. Ensimmäiset yhdeksän niistä perustettiin vuonna 1909. Niiden lisäksi maassa on 3&nbsp;200 luonnonsuojelu&shy;aluetta, jotka kattavat yhteensä neljä miljoonaa hehtaaria. Maan 4&nbsp;000:sta [[Natura 2000]] -alueesta noin 60 prosenttia on kansallispuistoja tai luonnonsuojelu&shy;alueita.<ref>[http://www.naturvardsverket.se/en/In-English/Start/Nature-conservation-and-wildlife/Nature-conservation-and-species-protection/National-parks-and-other-ways-to-protect-nature/ National parks and other ways to protect nature] Naturvårdsverket{{vanhentunut linkki}}</ref>

<gallery mode="packed" widths="150" heights="150">
Tiedosto:Odarslövsvägen–flygbild 06 september 2014.jpg|Maalaismaisemaa [[Skåne]]ssa.
Tiedosto:Djurö February 2013 02.jpg|[[Tukholman saaristo]]a.
Tiedosto:Hallingsafall.JPG|Hällingsåfalletin vesiputous [[Jämtland]]issa.
Tiedosto:Lapporten 2.jpg|[[Lapporten]]-vuoristolaakso [[Kiiruna]]ssa.
</gallery>

== Historia ==
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin historia]]}}
[[Tiedosto:Gustav Vasa.jpg|thumb|280px|[[Kustaa Vaasa]]n muotokuva]]
[[Tiedosto:Kungsgatan 1967.jpg|thumb|280px|Katu Tukholmassa maan siirtyessä oikeanpuoliseen liikenteeseen vuonna 1967]]

=== Esihistoria ===
[[Jääkausi|Jääkauden]] loppuessa ihmisiä alkoi asettua Ruotsiin, ensin jäättömille rannikoille ja myöhemmin myös sisämaahan. Jäätikkö oli kokonaan kadonnut noin vuonna 7000 eaa. Asutus oli liikkuvaa, kesäisin kalastettiin ja pyydystettiin hylkeitä rannikolla, talveksi ainakin osa väestöstä siirtyi sisämaahan hirvijahtiin. Varhaisella [[Kivikausi|kivikaudella]] asukkaita oli vain muutamia tuhansia. Noin 5000 vuotta eaa. saviastiat tulivat käyttöön.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.historiska.se/historia/stenaldern/aldrestenalder/ | Nimeke = Äldre stenålder | Julkaisija = Historiska Museet | Kieli ={{sv}} | Viitattu = 6.12.2011}}</ref> Noin vuosina 4100–1700 eaa. kivikautiset yhteisöt Etelä- ja Keski-Ruotsissa harjoittivat jo maanviljelyä ja karjanhoitoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.historiska.se/historia/stenaldern/yngrestenalder/ | Nimeke = Yngre stenålder | Julkaisija =Historiska Museet | Kieli ={{sv}} | Viitattu = 6.12.2011}}</ref> [[Pronssikausi|Pronssikaudella]], noin 1700–500 eaa., muodostui luokkayhteiskunta, joka kykeni hallitsemaan arvometallien, kuten kullan ja pronssin, valmistusta ja omistusta. Yläluokan haudoista on löytynyt monenlaisia tarvekaluja kuolemanjälkeistä elämää varten.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.historiska.se/historia/bronsaldern/aldrebronsalder/ | Nimeke = Äldre bronsålder | Julkaisija = Historiska Museet | Kieli = {{sv}} | Viitattu = 6.12.2011}}</ref> Pronssikauden esineistä osa tehtiin paikallisesti, osa tuotiin Manner-Euroopasta. Manner-Euroopassa alettiin käyttää rautaa arkiesineissä aiemmin kuin Skandinaviassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.historiska.se/historia/bronsaldern/yngrebronsalder/ | Nimeke = Yngre bronsålder | Julkaisija = Historiska Museet | Kieli ={{sv}} | Viitattu = 6.12.2011}}</ref>

Rauta tuli vähitellen käyttöön Skandinaviassakin, ja [[rautakausi]] ajoittui noin vuosiin 500 eaa. – 1050 jaa. Rautakaudella kehitettiin [[riimukirjoitus]], skandinaaveja värvättiin [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] armeijaan ja [[Kansainvaellusaika|kansainvaellukset]] muuttivat Euroopan valtarakenteita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.historiska.se/historia/jarnaldern/aldrejarnalder/ | Nimeke = Äldre järnålder | Julkaisija = Historiska Museet | Kieli = {{sv}} | Viitattu = 6.12.2011}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.historiska.se/historia/jarnaldern/yngrejarnalder/ | Nimeke = Yngre järnålder | Julkaisija = Historiska Museet | Kieli ={{sv}} | Viitattu = 6.12.2011}}</ref>

=== Viikinkiajalta keskiajalle ===
{{Pääartikkeli|[[Viikinkien idäntie]]}}

800- ja 900-lukujen aikana Etelä- ja Keski-Ruotsissa vallitsi [[Viikingit|viikinkikulttuuri]]. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja liikkuivat [[Itämeri|Itämeren]] alueella, [[Venäjä]]llä ja aina [[Mustameri|Mustallamerellä]] asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nordicway.com/search/Vikings%20in%20the%20East.htm | Nimeke = Vikings in the east | Julkaisija = Nordic Way}}</ref> Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla.<ref>[http://www.bbc.co.uk/history/ancient/vikings/religion_01.shtml Viking Religion] BBC History</ref>

Ruotsi ulotti valtaansa Länsi-Suomeen [[Hämäläiset|hämäläisiä]] vastaan vuosina 1249–1250 tehdyn niin sanotun [[Toinen ristiretki Suomeen|toisen ristiretken]] myötä ja Itä-Suomeen Karjalaan vuonna [[1293]] tehdyn [[Kolmas ristiretki Suomeen|kolmannen ristiretken]] myötä. Itäraja [[Novgorodin tasavalta|Novgorodia]] vastaan sovittiin [[Pähkinäsaaren rauha]]ssa vuonna 1323.<ref>[http://yle.fi/tv1ope/pmhhist.html Pohjoismaiden historia] YLE</ref> Pohjois-Suomi ja [[Lappi]] jäivät vielä pitkiksi ajoiksi varsinaisen hallinnon ulkopuolelle. Ristiretkien yhteydessä [[Ruotsalaisten tulo Suomeen|ruotsalaiset kolonisoivat]] Suomen rannikkoalueita 1200- ja 1300-luvuilla. Ruotsi hivutti valtaansa myös [[Pohjanmaa]]lle, mistä saatiin arvokasta suolalohta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/vaesto.html | Nimeke =Väestö kasvaa ja asutus laajenee | Selite= Osa 5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan | Julkaisu =Etälukio: Suomen historia | Julkaisija = Opetushallitus}}</ref>

=== Kalmarin unioni ja suurvaltakausi ===
Vuonna 1389 [[Tanska]]n ja [[Norja]]n valtionpäämiehestä [[Margareeta I|Margareeta I:stä]] tuli myös Ruotsin hallitsija. Varsinainen [[Kalmarin unioni]] syntyi 1397, kun Margareetan sukulainen [[Eerik XIII Pommerilainen|Eerik Pommerilainen]] kruunattiin koko Pohjolan kuninkaaksi [[Kalmar]]issa.<ref name="NORDEN">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.norden.org/fi/tietoa-yhteistyoestae/pohjoismaisen-yhteistyoen-historiaa/ennen-vuotta-1952 | Nimeke = Pohjoismainen yhteistyö Ennen vuotta 1952 | Julkaisija = Pohjola Norden | Viitattu = 6.12.2011}}</ref> 1400-luvulla Ruotsissa esiintyi sekä sisäisiä valtataisteluja että kapinointia unionia vastaan. Ruotsi erosi unionista [[Kustaa Vaasa]]n johtaman kapinaliikkeen voimin. Kustaa Vaasa kruunattiin itsenäisen Ruotsin kuninkaaksi vuonna 1523. Kustaa Vaasan aikana Ruotsista tuli [[protestantismi|protestanttinen]] valtio, ja kuninkuudesta perinnöllistä.<ref name="EMB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finland.se/public/default.aspx?nodeid=41777&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke = Historia | Julkaisu = Maatiedosto Ruotsi | Julkaisija = Suomen suurlähetystö Tukholma | Viitattu = 6.12.2011}}</ref>

1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen [[suurvalta]], erityisesti kuningas [[Kustaa II Aadolf]]in aikana. Vuoteen 1658 mennessä Ruotsi hallitsi suuria osia Tanskasta, nykyistä Suomea, [[Inkerinmaa]]ta, [[Viro]]a, [[Latvia]]a ja [[Saksa|Pohjois-Saksan]] tärkeitä kaupunkeja.<ref name="BGN">[http://www.state.gov/r/pa/ei/bgn/2880.htm Background Note: Sweden] US Department of State</ref> Vuosien 1611–1721 välisestä ajasta Ruotsi oli sodassa 72 vuotta.<ref name="EMB"/>

1700-luvulla Ruotsi kuitenkin menetti suurvalta-asemansa. [[Venäjän keisarikunta|Venäjästä]] tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin [[Suuri Pohjan sota|suuressa Pohjan sodassa]] yhdessä Tanskan ja Saksi-Puolan kanssa. Ruotsi menetti suuren osan edellisellä vuosisadalla valtaamistaan alueista.<ref name="EMB"/> Vuonna 1808 alkaneessa [[Suomen sota|Suomen sodassa]] Venäjä valtasi Ruotsilta Suomen, joka liitettiin Venäjään 17. syyskuuta 1809 [[Haminan rauha]]ssa. Vuonna 1814 Ruotsin kruunu sai Napoleonin sotien jälkiseurauksena [[Norja]]n Tanskalta, mutta maita yhdisti poliittisesti vain [[personaaliunioni|yhteinen hallitsija]].<ref name="EMB"/>

=== Ruotsi 1900- ja 2000-luvulla ===
Norja irtaantui Ruotsin kruunun hallinnasta vuonna 1905. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana Ruotsi oli [[puolueettomuus|puolueeton]], vaikka [[ympärysvallat]] toisinaan boikotoivat maata [[Saksan keisarikunta|Saksan keisarikunnan]] kanssa tapahtuneen vilkkaan kaupankäynnin takia. Myös [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] Ruotsi oli puolueeton.<ref name="EMB"/> Sodan alkupuolella Ruotsi kävi vilkasta kauppaa Saksan kanssa ja myönsi saksalaisille joukoille kauttakulkuoikeuden. Ruotsi oli virallisesti puolueeton myös [[Kylmä sota|kylmässä sodassa]], mutta todellisuudessa läheisessä yhteistyössä länsivaltojen kanssa.<ref>[http://uk-online.uni-koeln.de/remarks/d5453/rm2165765.pdf Headed towards the West: Swedish Neutrality and the German Question, 1949–1972] Contemporary European History, 15, 4 (2006), pp. 519–538 ⃝C 2006 Cambridge University Press</ref>

Sosiaalidemokraatti [[Tage Erlander]] oli Ruotsin pääministerinä yhtäjaksoisesti 23 vuotta vuosina 1946–1969. Tämä teki hänestä pisimpään vallassa olleen demokraattisesti valitun pääministerin maailmassa. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentaja Erlanderia seurasi pääministerinä vuonna 1969 toinen sosiaalidemokraatti - Olof Palme.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://popularhistoria.se/politik/politiker/tage-erlander-sveriges-langste-statsminister|nimeke=Tage Erlander – Sveriges längste statsminister|julkaisu=Popularhistoria.se|ajankohta=2019-10-05|viitattu=2020-02-22|ietf-kielikoodi=sv}}</ref>

Syyskuussa 1994 Itämerellä uponneen matkustaja-alus [[Estonian uppoaminen|Estonian onnettomuudessa]] kuoli 501 ruotsalais&shy;matkustajaa. Koko onnettomuudessa kuoli 852 matkustajaa. Maa liittyi [[Euroopan unioni]]in vuonna 1995. Ruotsi hylkäsi [[euro]]n neuvoa-antavassa [[Ruotsin kansanäänestys eurosta|kansanäänestyksessä vuonna 2003]]. Vuonna 2008 maa ratifioi [[Lissabonin sopimus|Lissabonin sopimuksen]].<ref name="BBCTL">{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/country_profiles/1021943.stm | Nimeke = Timeline: Sweden | Julkaisu = BBC News Website, Aguide to Europe, Country profile Sweden | Julkaisija = British Broadcasting Corporation | Ajankohta = 8.11.2011 | Kieli = {{en}} | Viitattu = 18.12.2011}}</ref>

Kaksi merkittävää poliitikkoa on murhattu toisen maailmansodan jälkeen: pääministeri [[Olof Palme]] ammuttiin 1986 ja ulkoministeri [[Anna Lindh]] puukotettiin kuoliaaksi 2003.<ref name="EMB"/> [[Intian valtameren maanjäristys 2004|Intian valtameren maanjäristyksen]] seurauksena joulukuussa 2004 Thaimaassa kuoli 543 ruotsalaista. (Suomalaisia kuoli 178.)<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ts.fi/uutiset/maailma/1074033646/Ruotsin+tsunamiuhrien+maara+vaihtelee|nimeke=Ruotsin tsunamiuhrien määrä vaihtelee|julkaisu=ts.fi|ajankohta=2005-03-24|viitattu=2020-02-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

== Politiikka ==
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin poliittinen järjestelmä]]}}
[[Kuva:King Carl XVI Gustaf at National Day 2009.jpg|thumb|250px|[[Kaarle XVI Kustaa]] on Ruotsin nykyinen kuningas ja valtionpäämies.]]
[[Tiedosto:Riksdag assembly hall 2006.jpg|thumb|250px|Ruotsin valtiopäivien istuntosali.]]

Ruotsi on perustuslaillinen, parlamentaarinen monarkia. Ruotsin vuonna 1975 voimaan tulleen nykyisen valtiosäännön mukaan [[Ruotsin kuningas|kuningas]] ei enää käytä edes muodollista toimeenpanovaltaa. Kuningas hoitaa valtionpäämiehelle kuuluvia edustustehtäviä sekä toimii ulkoasiain&shy;valiokunnan puheenjohtajana, mutta yleisesti ottaen kuninkuus on nykyään hyvin symbolista ja ylin poliittinen valta on pääministerillä. Silti kuninkaalla on laaja vaikutusvalta ja useimmat ruotsalaiset haluavat säilyttää monarkian. Nykyinen kuningas on [[Kaarle XVI Kustaa]] ja pääministeri Ulf Kristersson.

Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttää yksikamarinen [[Ruotsin valtiopäivät|parlamentti]] (valtiopäivät, {{k-sv|riksdag}}), toimeenpanovaltaa [[Ruotsin pääministeri|pääministerin]] johtama hallitus ja tuomiovaltaa riippumattomat oikeusistuimet. Parlamentissa on 349 jäsentä.<ref name="CIA"/> [[Parlamentarismi]] on ollut käytössä vuodesta 1917<ref>[http://www.sns.se/forlag/regeringsmakten-i-sverige-ett-experiment-i-parlamentarism-1917-2009 Regeringsmakten i Sverige. Ett experiment i parlamentarism 1917-2009] SNS (Studieförbundet Näringsliv och Samhälle)</ref> ja naisilla äänioikeus vuodesta 1919.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.riksdagen.se/templates/R_Page____11568.aspx | Nimeke = Kampen för rösträtt | Julkaisija = Sveriges Riksdag}}{{vanhentunut linkki}}</ref>

Ruotsissa on monipuolue&shy;järjestelmä. Ruotsin valtiopäiväpuolueita ovat vuonna [[Ruotsin valtiopäivävaalit 2018|2022]] seuraavat (suluissa valtiopäivä&shy;edustajien määrä):<ref name="tulos">{{Verkkoviite | Osoite = https://data.val.se/val/val2018/slutresultat/R/rike/valda.html | Nimeke =Val till riksdagen - Valda | Julkaisija =Valmyndigheten | Viitattu = 27.9.2018 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
* [[Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue]] (107)
* [[Ruotsidemokraatit]] (73)
* [[Maltillinen kokoomus]] (68)
* [[Keskustapuolue (Ruotsi)|Keskustapuolue]] (24)
* [[Vasemmistopuolue (Ruotsi)|Vasemmistopuolue]] (24)
* [[Kristillisdemokraatit (Ruotsi)|Kristillisdemokraatit]] (19)
* [[Ympäristöpuolue Vihreät]] (18)
* [[Liberaalit (Ruotsi)|Liberaalit]] (16)

Vuodesta 1970 vuoteen 1994 valtiopäivävaalit järjestettiin joka kolmas vuosi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Pages/List____292050.aspx | Nimeke =Valstatistik 1871-1999 |Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =25.11.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref> Nykyään vaalit pidetään joka neljäs vuosi syyskuun kolmantena sunnuntaina. Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet. Pohjoismaiden ja EU-maiden Ruotsissa asuvat kansalaiset saavat äänestää kunnallis- ja aluevaaleissa. Maassa on 29 vaalipiiriä. Käytössä on suljettu [[listavaali]], mutta 1998 lähtien myös osittainen henkilövaali. Yli 8 prosenttia puolueen äänistä saanut nousee henkilöäänimäärän mukaisessa järjestyksessä listan kärkeen. Kunnallis- ja aluevaaleissa raja on 5 prosenttia ja vähintään 100/50 ääntä. Valtiopäivävaaleissa puolueen on ylitettävä neljän prosentin äänikynnys tai 12 prosenttia yhdessä vaalipiirissä saadakseen yhtään edustajia. Euroopan parlamentin vaaleissa raja on myös neljä prosenttia. Aluevaaleissa äänikynnys on kolme prosenttia, mutta kunnallisvaaleissa äänikynnys ei ole käytössä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.val.se/pdf/electionsinsweden_webb.pdf | Nimeke = Elections in Sweden | Julkaisija = Valmyndigheten | Selite= s. 16 | Kieli = {{en}} | Viitattu = 8.12.2011 }}</ref>

Vuoden 2022 vaalien jälkeen valitut Ruotsin uudet valtiopäivät valitsi puhemiehekseen maltillisen kokoomuksen [[Andreas Norlén|Andreas Norlénin]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10420060|nimeke=Porvaripuolueiden ehdokkaasta Ruotsin parlamentin puhemies – Norlén aloittaa hallitustunnustelijan etsinnän|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

=== Sisäpolitiikka ===
Toisen maailmansodan jälkeen vallassa on ollut pääasiassa sosiaali&shy;demokraattinen puolue. Sen johtoon ja pääministeriksi tuli 1969 hyvinvointivaltion rakentajana ja maailmanpolitiikan ”omanatuntona” tunnettu [[Olof Palme]]. Vuodesta 1976 vuorottelivat lyhytaikaiset kansanpuolueen ja keskustapuolueen hallitukset. Palme palasi valtaan 1982. Hänet murhattiin 1986. Seuraavaksi pääministeriksi tuli [[Ingvar Carlsson]]. Vuoden 1991 laman aikaan pääministeriksi tuli [[Carl Bildt]] keskusta-oikeistolaisen kokoomuksen, liberaalien ja kristillis&shy;demokraattien hallituksen johdossa. Carlsson palasi pääministeriksi 1994 vaalien jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.regeringen.se/sb/d/4136/a/26791 | Nimeke = Swedish Government | Julkaisija = Regeringskansliet}}</ref> Hän luopui virasta 1996, josta lähtien pääministerinä oli [[Göran Persson]]. Vuoden 1998 vaaleissa sosiaalidemokraatit menettivät kannatustaan ja liittoutuivat vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen kanssa. Hallitusratkaisu jatkui vuodesta 2002. Sosiaalidemokraatit kärsivät tappion [[Ruotsin valtiopäivävaalit 2006|vuoden 2006 valtiopäivävaaleissa]], ja pääministeriksi tuli kokoomuspuolueen [[Fredrik Reinfeldt]]. Hän jatkoi pääministerinä myös [[Ruotsin valtiopäivävaalit 2010|vuoden 2010 valtiopäivävaalien]] jälkeen.<ref name="BBCTL"/> Reinfeldtin hallituksen puolustusministeri [[Sten Tolgfors]] erosi Saudi-Arabian kanssa tehtyjen asekauppojen vuonna 2012 aiheuttaman kohun vuoksi. Seuraajaksi tuli huhtikuussa 2012 [[Karin Enström]].<ref>Suvi Turtiainen, Ruotsin uusi puolustusministeri on ammattisotilas. Helsingin Sanomat 19.4.2012 sivu B 1</ref>

[[Ruotsin valtiopäivävaalit 2014|Vuoden 2014 valtiopäivävaalien]] jälkeen pääministeriksi tuli sosiaali&shy;demokraattien puheenjohtaja [[Stefan Löfven]]. Toisena puolueena hallituksessa on ympäristöpuolue. Hallituksella ei ole enemmistöä valtiopäivillä, <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/rautakoura_lofven_valittiin_ruotsin_uudeksi_paaministeriksi/7505576 | Nimeke = Rautakoura Löfven valittiin Ruotsin uudeksi pääministeriksi | Ajankohta = 2.10.2014 | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 27.12.2014 }}</ref> ja hallituksen ensimmäistä budjettia ei hyväksytty valtiopäivillä. Hallituspuolueet pääsivät kuitenkin sopimukseen keskustaoikeiston puolueiden kanssa, ja uusilta vaaleilta vältyttiin. Sopimuksen on tarkoitus olla voimassa vuoden 2022 vaaleihin asti, ja siinä sovittiin, että myöskään seuraavien vaalien jälkeen oppositioon jäävä blokki ei kaada mahdollista vähemmistöhallitusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/ruotsin_paaministeri_sopu_opposition_kanssa_uusia_vaaleja_ei_tule/7708315 | Nimeke = Ruotsin pääministeri: Sopu opposition kanssa, uusia vaaleja ei tule | Ajankohta = 27.12.2014 | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 28.12.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/716681/Ruotsin+blokit+sopivat+vahemmistohallitusten+eloonjaamisopista | Nimeke = Ruotsin blokit sopivat vähemmistöhallitusten eloonjäämisopista | Ajankohta = 28.12.2014 | Julkaisija = Turun Sanomat | Viitattu = 28.12.2014 }}</ref>

[[Ruotsin valtiopäivävaalit 2018|Vuoden 2018 valtiopäivävaalien]] jälkeen hallituksen muodostaminen oli erittäin vaikeaa. Lopulta Ruotsin valtiopäivät valitsi pääministeriksi sosiaali&shy;demokraattien puheenjohtajan ja vuodesta 2014 pääministerinä toimineen Stefan Löfvenin. Löfven muodosti taas vähemmistö&shy;hallituksen ympäristöpuolueen kanssa. Neuvottelut olivat vaikeita, koska sekä sosiaali&shy;demokraattien johtama punavihreä blokki että porvaripuolueiden allianssi jäivät ilman enemmistöä valtiopäivillä. Ruotsidemokraatit ei kuulu kumpaankaan blokkiin, eivätkä muut puolueet halua tehdä sen kanssa yhteistyötä. Pattitilanne murtui, kun porvariallianssiin kuuluneet keskusta ja liberaalit lupasivat tukea Löfveniä pääministeriksi, jos hallitus tekee niille myönnytyksiä ohjelmassaan. Myös vasemmistopuolue ilmoitti, että se ei estä Löfvenin valintaa pääministeriksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10602409|nimeke=Ruotsi saa hallituksen kuukausien pattitilanteen jälkeen – Valtiopäivät valitsi Stefan Löfvenin pääministeriksi|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

=== Kansainväliset suhteet ===
Ruotsi on ollut [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen [[Dag Hammarskjöld]] oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953–1961.<ref name="BBCTL"/> Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Se on esimerkiksi toiminut [[Nato]]n rauhankumppanina [[Balkan]]illa ja [[Afganistan]]issa.<ref>[http://www.government.se/sb/d/11725/a/122836 Sweden and NATO] Regeringskansliet {{en}} Viitattu 28.11.2013.</ref> Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö on vahvaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.defmin.fi/vastuualueet/kansainvalinen_puolustusyhteistyo/suomen_ja_ruotsin_valinen_puolustusyhteistyo|nimeke=Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö|julkaisu=Puolustusministeriö|viitattu=2021-02-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Ruotsi on ollut [[Euroopan unioni]]n jäsen 1. tammikuuta 1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan unionin jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3 prosenttia ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta [[euro]]on, kun se täyttää niin sanotut Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä.<ref name="BBCTL"/>

Ruotsista tuli sotilasliitto [[Nato]]n [[Ruotsin Nato-jäsenyys|jäsen]] 7. maaliskuuta 2024, kun liittymisasiakirja allekirjoitettiin Washington DC:ssä. Unkari ratifioi jäsenhakemuksen Nato-maista viimeisenä. Ruotsi haki jäsenyyttä yhdessä Suomen kanssa toukokuussa 2022.<ref>{{Verkkoviite |Osoite=https://yle.fi/a/74-20078037 |Nimeke=Ruotsista tuli Naton jäsen – Biden: Nato on ”vahvempi kuin koskaan” |Julkaisu=Yle Uutiset |Ajankohta=2024-03-07 |Viitattu=2024-03-07 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

== Hallinnollinen jako ==
[[Kuva:SWE-Map Combo2007CountyBorders.svg|thumb|right|150px|Ruotsin läänit ja kunnat.]]
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin läänit]]|[[Maakäräjäkunta|Ruotsin maakäräjäkunnat]]|[[Luettelo Ruotsin kunnista|Ruotsin kunnat]]|[[Ruotsin historialliset pääalueet]]|[[Ruotsin maakunnat]]}}

Ruotsissa on 21 [[lääni]]ä (''län''), 20 [[Ruotsin alueet|aluetta]] (''region'') ja 290 [[kunta]]a (''kommun''). Läänit ovat osa valtionhallintoa. Alueet ovat alueellisesti samoja kuin läänit, mutta niillä on eri tehtävät kuin valtiota edustavilla [[lääninhallitus|lääninhallituksilla]]. Alueet huolehtivat esimerkiksi terveydenhuollosta ja joukkoliikenteestä. [[Gotlanti]] on poikkeus, sillä siellä [[Gotlannin kunta]] vastaa myös aluehallinnolle kuuluvista tehtävistä. Ruotsissa järjestetään joka neljäs vuosi yleiset vaalit (''allmänna val''), joissa valitaan [[Ruotsin valtiopäivät|valtiopäiväedustajat]], aluevaltuustot ja kunnanvaltuustot.

Perinteisesti Ruotsi jaetaan myös kolmeen [[Ruotsin historialliset pääalueet|pääalueeseen]] (''landsdel'', aikaisemmin ''hufvuddel''), jotka ovat [[Sveanmaa]], [[Götanmaa]] ja [[Norlanti]]. Ruotsissa on myös 25 [[Ruotsin maakunnat|maakuntaa]] (''landskap''). Maakunnilla ja pääalueilla ei nykyään ole minkäänlaista asemaa Ruotsin hallinnossa.

== Talous ==
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin talous]]}}

[[Tiedosto:Stockholm från Kungsholmen 2009.jpg|thumb|center|800px|Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja tärkein talouskeskus.]]
[[Tiedosto:IKEA Store Elmhult.jpg|thumb|left|200px|[[Ikea]] on ruotsalaislähtöinen maailmanlaajuisesti tunnettu huonekalu&shy;myymäläketju.]]
[[Tiedosto:X2000 Are.jpg|thumb|left|200px|[[X2000]] on ruotsalainen suurnopeusjuna.]]

Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovat Ruotsin ulkomaankauppaan suuntautuvan talouden perustana.<ref name="CIA"/> Palvelualoilla on kuitenkin yhä tärkeämpi osuus maan taloudessa. Vuonna 2010 palvelusektori tuotti 71,5 prosenttia brutto&shy;kansantuotteesta ja työllisti 70,7 prosenttia työvoimasta.<ref name="CIA"/> Julkinen sektori muodostaa taloudesta suuren osan ja työllistää noin 30 prosenttia työvoimasta (2009).<ref>[http://www.sweden.se/eng/Home/Work/Labor-market/Swedish-business-sectors/ Main Swedish business sectors] Sweden se</ref> Maan merkittävimmät luonnonvarat ovat [[sinkki]], [[rautamalmi]], [[kupari]], [[lyijy]], [[hopea]], [[uraani]] ja [[puu]]. Merkittävimmät vientituotteet ovat vuorostaan [[kone]]et, [[moottoriajoneuvo]]t, [[metsätalous]]tuotteet, [[rauta]], [[teräs]] ja [[kemikaali]]t.<ref name="CIA">{{CIA Factbook | sw | Sweden}} Viitattu 27.3.2010</ref> Työttömyyden on ennustettu pienenevän vuoden 2010 8,4 prosentista 7,5 prosenttiin 2011 ja edelleen 6,7 prosenttiin vuonna 2012.<ref>[http://www.arbetsformedlingen.se/download/18.6880a4dd130790d556980005067/outlook11-12.pdf Outlook 2011-2012]</ref>

Maatalous tuottaa vain 1,9&nbsp;prosenttia brutto&shy;kansantuotteesta ja työllistää prosentin työvoimasta. Se tuottaa [[ohra]]a, [[vehnä]]ä ja [[sokerijuurikas]]ta sekä [[liha]]a ja [[maito]]a.<ref name="CIA"/> Maatilat ovat keskittyneet maan etelä- ja keskiosiin. Rakennemuutoksen myötä tilakoko on suurentunut keskimäärin 32 hehtaariin, tiloja on enää 75&nbsp;000 (alle neljäsosa 1950-luvun tilamäärästä) ja monet ovat erikoistuneet. Myös metsätalous on merkittävää, ja maa on Kanadan jälkeen maailman toiseksi suurin havupuusta tehdyn sahatavaran viejä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finpro.fi/documents/10304/16101/Ruotsinmaaraportti15122011.pdf | Nimeke =Ruotsi Maaraportti | Julkaisija = Finpro | Selite = s. 17}}</ref>

Vuonna 2010 Ruotsin liikevaihdoltaan suurimmat yritykset olivat [[Volvo]], [[Vattenfall]], [[Ericsson]], [[Skanska]], [[SCA]], [[H&M]], [[TeliaSonera]], [[Electrolux]] ja [[ICA]].<ref>[http://www.ekonomifakta.se/sv/Fakta/Foretagande/Naringslivet/Sveriges-storsta-foretag/ De 10 största företagen i Sverige 2010] Ekonomi Fakta</ref> 2000-luvulla monet yhtiöt ovat siirtyneet yhä enemmän kansainväliseen omistukseen, mikä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen. Esimerkiksi [[Saab (automerkki)|Saab Automobile]] siirtyi [[General Motors]]ille ja sieltä hollantilais-venäläiseen omistukseen.<ref>[http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/kiinalaiset-haluavat-edelleen-saabin Kiinalaiset haluavat edelleen Saabin] Tuulilasi 29.11. 2011{{vanhentunut linkki}}</ref> Volvo Cars siirtyi jo aiemmin [[Ford Motor Company]]n kautta kiinalaisille.<ref>[http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288335320062.html Aisopimus tehtiin jo - Kiinalaiset ostavat Volvon] Ilta-Sanomat 18.6.2009. Viitattu 28.11.2013.</ref> Toisaalta ruotsalaiset yhtiöt ovat yhdistyneet naapurimaiden saman alan yhtiöiden kanssa muodostaen kansainvälisessä mitassa suurempia ja kilpailukykyisempiä yrityksiä, kuten [[Stora Enso]], [[Telia]], [[TietoEnator]] ja [[Nordea]].<ref>[http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=280&component=/PublishDB/Kirjat_kirjaesittely.asp&recID=965 Suomi-Ruotsi johtamismaaottelu - Puheenvuoroja yrityskulttuurien eroista] (kirjaesittely) Gummerus{{vanhentunut linkki}}</ref>

Ruotsilla on 10 ydinreaktoria sähköntuotantoon, kolme [[Forsmarkin ydinvoimalaitos|Forsmarkissa]] Uppsalassa lähellä Tukholmaa, kolme [[Oskarshamnin ydinvoimalaitos|Oskarshamnissa]] ([[kiehutusvesireaktori|kiehutusvesi&shy;reaktoreja]]) Smålandissa ja neljä [[Ringhalsin ydinvoimalaitos|Ringhalsissa]] (kolme [[painevesireaktori]]a ja yksi kiehutusreaktori) Hallandissa lähellä Göteborgia. Juutinrauman rannalla Malmön ja Helsingborgin välillä sijaitsevan [[Barsebäckin ydinvoimalaitos|Barsebäckin]] yksiköt suljettiin 1999 ja 2005. Suhde ydinvoimaan on ongelmallinen: kansanäänestyksessä 1980 hyväksyttiin ydinvoimasta luopuminen vuoteen 2010 mennessä, mutta päätös kumottiin vuonna 1997.<ref>[http://www.savonsanomat.fi/uutiset/ulkomaat/ruotsin-oppositio-lupaa-sulkea-ydinvoimalat/990476 Ruotsin oppositio lupaa sulkea ydinvoimalat] Savon Sanomat 22.3.2009. Viitattu 28.11.2013.</ref> Ydinvoimalla tuotetaan noin 50&nbsp;prosenttia sähköstä, eli 65–70 TWh vuodessa.<ref>[http://www.okg.se/templates/Page____317.aspx OKG- Frågor och svar]{{vanhentunut linkki}}</ref><ref>[http://www.forsmark.com/templates/FKA_NewsPage.aspx?id=55 Forsmark - Frågor och svar]</ref>

[[Kansainvälinen valuuttarahasto|Kansainvälisen valuuttarahaston]] mukaan Ruotsin [[bruttokansantuote]] oli vuonna 2021 noin 627 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli noin 60&nbsp;000 dollaria per capita. Se on korkeampi kuin Suomen, mutta matalampi kuin Norjan ja Tanskan.<ref name=imf/>

Ruotsin valtion nettovelka on noin yksitoista prosenttia bruttokansantuotteesta (2024) ja vaihtotase on vahvasti ylijäämäinen.<ref name=imf/>

[[Standard & Poor’s]]in mukaan Ruotsin [[luottoluokitus]] on AAA. Vuonna 2018 Ruotsi oli maailman yhdeksänneksi [[kilpailukyky]]isin maa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://reports.weforum.org/global-competitiveness-report-2018/|nimeke=The Global Competitiveness Report 2018|viitattu=20.5.2019}}</ref>

=== Liikenne ===
Ruotsin päätieverkko on jaettu [[Eurooppatie|eurooppateihin]] (''europaväg''), valtateihin (''riksväg'') ja lääniteihin (''länsväg''). Vuoden 2017 lopulla maassa oli yhteensä {{Luku|2145|kilometriä}} [[Moottoritie|moottoriteitä]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.trafikverket.se/resa-och-trafik/vag/Sveriges-vagnat/|nimeke=Sveriges vägnät|julkaisu=Trafikverket|kieli=ruotsi|viitattu=20.5.2019}}</ref>. Ruotsissa kulkevat eurooppatiet [[eurooppatie E4|E4]], [[eurooppatie E6|E6]], [[eurooppatie E10|E10]], [[eurooppatie E12|E12]], [[eurooppatie E14|E14]], [[eurooppatie E16|E16]], [[eurooppatie E18|E18]], [[eurooppatie E20|E20]], [[Eurooppatie E22|E22]], [[eurooppatie E45|E45]] ja [[eurooppatie E65|E65]]. Ruotsissa oli aiemmin [[vasemmanpuoleinen liikenne]], ja maa siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen niin sanottuna [[H-päivä]]nä 3. syyskuuta 1967.

Ruotsin ensimmäinen [[Ruotsin rataverkko|rautatieyhteys]] avattiin vuonna 1856, ja se yhdisti [[Örebro]]n ja [[Nora (taajama)|Noran]]. Nykyään Ruotsissa on yhteensä noin {{Luku|16500|kilometriä}} rautateitä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.trafikverket.se/resa-och-trafik/jarnvag/Sveriges-jarnvagsnat/|nimeke=Sveriges järnvägsnät|julkaisu=Trafikverket|kieli=ruotsi|viitattu=20.5.2019}}</ref> Ruotsissa raideliikenne on avattu kilpailulle, mutta silti suurimmat raideliikenneyhtiöt, kuten [[SJ (yritys)|SJ]], ovat valtion omistamia. Maan ainoa metrojärjestelmä [[Tukholman metro|Tukholmassa]] avattiin vuonna 1950. Joissakin Ruotsin kaupungeissa liikennöi [[raitiovaunu]]ja. Ruotsin joukkoliikenne on hyvin järjestetty ja saa valtiolta runsaasti tukea. Alueet vastaavat oman joukkoliikenteensä järjestämisestä, minkä vuoksi jokaisella alueella on yhtenäinen joukkoliikennejärjestelmä kulkumuodosta riippumatta. Junat ovat nopeampia kuin linja-autot, mutta varsinkin pohjoisessa on monia paikkoja, joihin ei pääse junalla. Nopeimmissa [[X2000]]-junissa peritään lisämaksua.<ref>[http://www.lonelyplanet.com/sweden/transport/getting-around Getting There] Lonely Planet</ref>

Merkittäviä satamia ovat [[Brofjordenin satama|Brofjorden]] ([[Lysekilin kunta|Lysekilissä]]), [[Göteborgin satama|Göteborg]], [[Helsingborgin satama|Helsingborg]], [[Luulajan satama|Luulaja]], [[Malmön satama|Malmö]], [[Stenungsundin satama|Stenungsund]], [[Tukholman satamat|Tukholma]], [[Trelleborgin satama|Trelleborg]] ja [[Visbyn satama|Visby]].<ref name="CIA"/> Ruotsista johtaa matkustajalaiva&shy;yhteyksiä [[Suomi|Suomeen]], [[Viro]]on, [[Latvia]]an, [[Liettua]]an, [[Tanska]]an, [[Saksa]]an, [[Puola]]an ja [[Venäjä]]lle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20160816025904/http://www.ferrylines.com/en/ferries/baltic-sea|nimeke=Baltic Sea|julkaisu=Ferrylines.com|osoite=https://web.archive.org/web/20160816025904/http://www.ferrylines.com/en/ferries/baltic-sea|kieli={{en}}|viitattu=20.5.2019|ajankohta=2016}}</ref> Vaikka Ruotsilla ja Tanskalla ei ole yhteistä maarajaa, Tanskaan pääsee myös maanteitse ja rautateitse maksullista [[Juutinrauman silta]]a pitkin, joka kulkee [[Malmö]]stä [[Kööpenhamina]]an.

Ruotsissa on kaikkiaan 249 lentopaikkaa, joista 152:lla on päällystetty kiitotie. Ruotsin kansainvälisistä lentokentistä suurin on [[Arlanda]], joka sijaitsee noin 40 kilometriä Tukholman pohjoispuolella. Muita merkittäviä kansainvälisiä lentokenttiä ovat Göteborgin [[Landvetterin lentoasema]], Nyköpingin [[Skavstan lentoasema]], [[Malmön lentoasema]], [[Luulajan lentoasema]] sekä Tukholman [[Bromman lentoasema]]. Ruotsin kansallinen lentoyhtiö on yhteispohjoismainen lentoyhtiö [[Scandinavian Airlines|Scandinavian Airlines (SAS)]]. Myös esimerkiksi [[Lufthansa]]lla ja [[Ryanair]]illa on suuri merkitys maan asiakaslennoissa. Pidemmille sisämaan lennoille on monia muitakin vaihtoehtoja SAS:in ohella, kuten [[BRA Braathens Regional Airlines|BRA]] ja halpalentoyhtiö [[Norwegian]]. Suurimmat lentoyhtiöt lyhytlennoille ovat nykyään [[Skyways]] ja [[Nexjet]], jotka tekevät myös yhteistyötä SAS:in kanssa. Myös jotkin ulkomaalaiset lentoyhtiöt, kuten [[Finnair]], [[Air France]], [[British Airways]], [[Continental Airlines]] ja [[Aeroflot]] lentävät Arlandan ja jossain tapauksessa Landvetterin kautta. Arlandaan pääsee myös rautateitse pohjoisesta ja etelästä tiheillä aikaväleillä.{{Lähde|17. joulukuuta 2014}}

== Väestö ==
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin väestö]]|[[Luettelo Ruotsin kunnista|Ruotsin kunnat]]|[[Luettelo Ruotsin taajamista|Ruotsin taajamat]]|[[Maahanmuuttajat Ruotsissa]]}}

[[Tiedosto:Bokbord på Stockholms Kulturfestival - 1.JPG|thumb|250px|Väkijoukkoa Tukholman [[Drottninggatan]]illa.]]
[[Tiedosto:Invandrare utvandrare Sverige 1850-2007.svg|thumb|250px|Maahanmuutto ja maastamuutto Ruotsissa vuosina 1850–2007.]]

Vuonna 2018 Ruotsin väkiluku oli 10&nbsp;230&nbsp;185 henkeä.<ref name=":0" /> Noin 85 prosenttia väestöstä elää [[taajama|taajamissa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scb.se/statistik/_publikationer/BO0801_2007A01_BR_BO01SA0701.pdf | Nimeke = Bostads- och byggnadsstatistisk årsbok 2007 | Julkaisija = Statistiska Centralbyrån | Kieli = {{sv}} | Viitattu = 9.12.2011}}</ref> Maan [[asukastiheys]] on noin 22,5 asukasta neliökilometriä kohden ja se on huomattavasti suurempi maan eteläosassa kuin pohjoisosassa. Ruotsin pohjoisin pääalue, [[Norlanti]], käsittää yli puolet maan pinta-alasta, mutta siellä asuu vain runsas miljoona asukasta.{{lähde}}

Asukkaista valtaosa on ruotsinkielisiä, mutta Ruotsissa on myös huomattava [[ruotsinsuomalainen|suomalainen]] ja [[meänkieli]]nen vähemmistö: [[Ethnologue]]-sivuston mukaan edellisiä on noin 201&nbsp;000 ja jälkimmäisiä 30&nbsp;000.<ref name="ethnologue">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ethnologue.com/country/SE | Nimeke=Languages of Sweden | Ajankohta=2009 | Julkaisija=Ethnologue | Viitattu=28.11.2013 | Kieli={{en}} }}</ref> Etnisesti [[Saamelaiset|saamelaisia]] on yhteensä noin 14&nbsp;600<ref name="ethnologue" />, joista kaikki eivät puhu saamelaiskieliä{{lähde}}.

[[Maahanmuuttajat Ruotsissa|Maahanmuutosta]] johtuen Ruotsin väestöstä vuoden 2018 lopussa 1&nbsp;955&nbsp;569 henkeä eli 19,1&nbsp;prosenttia oli ulkomailla syntyneitä ja 2&nbsp;543&nbsp;420 henkeä eli 24,9 prosenttia ulkomaalaistaustaisia. Vähintään toinen vanhemmista oli syntynyt ulkomailla 3&nbsp;311&nbsp;312‬ eli 32 prosentilla väestöstä. Yleisimmät maahanmuuttajien lähtömaat vuonna 2018 olivat Syyria (1,82&nbsp;%), Suomi (1,45&nbsp;%), Irak (1,41&nbsp;%), Puola (0,91&nbsp;%), Iran (0,7&nbsp;6%) ja Somalia (0,67&nbsp;%).<ref name=":0" />

===Yli 100&nbsp;000 asukkaan kunnat===

{| class="wikitable sortable"
|-
! Sijoitus
! Kunta
! Väkiluku<br>31.12.2011<ref name="väestö">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ssd.scb.se/databaser/makro/Visavar.asp?yp=tansss&xu=C9233001&huvudtabell=BefolkningNy&deltabell=K2&deltabellnamn=Folkm%E4ngden+efter+kommun%2C+civilst%E5nd+och+k%F6n%2E+%C5r&omradekod=BE&omradetext=Befolkning&preskat=O&innehall=Folkmangd&starttid=1968&stopptid=2011&Prodid=BE0101&fromSok=&Fromwhere=S&lang=1&langdb=1 | Nimeke = Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 | Julkaisija = Statistiska centralbyrån | Viitattu = 14.7.2012 | Kieli = {{sv}} }}</ref>
! Maapinta-ala<br>(km²)<ref name="pinta-ala">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ssd.scb.se/databaser/makro/Visavar.asp?yp=tansss&xu=C9233001&huvudtabell=Areal2012&deltabell=K1&deltabellnamn=Land%2D+och+vattenareal+per+den+1+januari+efter+kommun+och+arealtyp%2E+%C5r&omradekod=MI&omradetext=Milj%F6&preskat=O&innehall=Areal&starttid=2012&stopptid=2012&Prodid=MI0802&fromSok=&Fromwhere=S&lang=1&langdb=1 | Nimeke = Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 | Julkaisija = Statistiska centralbyrån | Viitattu = 14.7.2012 | Kieli = {{sv}} }}</ref>
! Väestötiheys
|-align=right
|1 ||align=left| [[Tukholman kunta|Tukholma]]
|| {{Nts|864324}}
|| {{Nts|187.17}}
|| {{Nts|4617.9}}
|-align=right
|2 ||align=left| [[Göteborgin kunta|Göteborg]]
|| {{Nts|520374}}
|| {{Nts|447.76}}
|| {{Nts|1162.2}}
|-align=right
|3 ||align=left| [[Malmön kunta|Malmö]]
|| {{Nts|302835}}
|| {{Nts|156.87}}
|| {{Nts|1930.5}}
|-align=right
|4 ||align=left| [[Uppsalan kunta|Uppsala]]
|| {{Nts|200001}}
|| {{Nts|2182.80}}
|| {{Nts|91.6}}
|-align=right
|5 ||align=left| [[Linköpingin kunta|Linköping]]
|| {{Nts|147334}}
|| {{Nts|1427.44}}
|| {{Nts|103.2}}
|-align=right
|6 ||align=left| [[Västeråsin kunta|Västerås]]
|| {{Nts|138709}}
|| {{Nts|957.89}}
|| {{Nts|144.8}}
|-align=right
|7 ||align=left| [[Örebron kunta|Örebro]]
|| {{Nts|137121}}
|| {{Nts|1373.15}}
|| {{Nts|99.9}}
|-align=right
|8 ||align=left| [[Helsingborgin kunta|Helsingborg]]
|| {{Nts|130626}}
|| {{Nts|344.01}}
|| {{Nts|379.7}}
|-align=right
|9 ||align=left| [[Norrköpingin kunta|Norrköping]]
|| {{Nts|130623}}
|| {{Nts|1495.05}}
|| {{Nts|87.4}}
|-align=right
|10 ||align=left| [[Jönköpingin kunta|Jönköping]]
|| {{Nts|128305}}
|| {{Nts|1480.36}}
|| {{Nts|86.7}}
|-align=right
|11 ||align=left| [[Uumajan kunta|Uumaja]]
|| {{Nts|116465}}
|| {{Nts|2316.61}}
|| {{Nts|50.3}}
|-align=right
|12 ||align=left| [[Lundin kunta|Lund]]
|| {{Nts|111666}}
|| {{Nts|427.23}}
|| {{Nts|261.4}}
|-align=right
|13 ||align=left| [[Boråsin kunta|Borås]]
|| {{Nts|104106}}
|| {{Nts|909.90}}
|| {{Nts|114.4}}
|-align=right
|}

=== Kielet ===
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin kieli]]}}
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin kielipolitiikka]]}}

Ruotsissa puhutaan pääasiassa [[ruotsin kieli|ruotsia]], joka on lainsäädännössä vuonna 2009 määritelty sekä maan pääkieleksi että [[virallinen kieli|viralliseksi kieleksi]]. Ruotsin kielellä on paljon toisistaan eroavia murteita.<ref>[http://swedia.ling.gu.se/ 1000 Svenska dialekter idag !] SweDia 2000</ref> Yleiskielen oikeinkirjoitukseen on vaikuttanut [[Vadstenan luostari|Vadstenan luostarista]] 1400-luvulta alkanut perinne. Tarve puhutun kielen yhtenäistämiseen tuli kansakoulun leviämisen myötä, ja silloin suosittiin Tukholman lähiympäristön kieltä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ling.gu.se/~anders/SWEDIA/FAQ/od3.html | Nimeke = Har dialekterna utvecklats ur rikssvenskan? | Julkaisu =De svenska dialekternas fonetik och fonologi år 2000 | Kieli ={{sv}} | Viitattu = 8.12.2011}}</ref>

Suurin vähemmistökieli on [[suomen kieli|suomi]]. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat [[Saamelaiskielet|saame]], [[meänkieli]] (suomen murre), suomi, [[romanikieli]] ja [[jiddiš]]. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema [[Arjeplogin kunta|Arjeplogin]], [[Jällivaaran kunta|Jällivaaran]], [[Jokimukan kunta|Jokimukan]] ja [[Kiirunan kunta|Kiirunan]] kunnissa. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, [[Haaparannan kunta|Haaparannan]], Kiirunan, [[Pajalan kunta|Pajalan]] ja [[Ylitornion kunta|Ylitornion]] kunnissa.<ref name="NORDENSPRAK"/> Vuonna 2010 uudistettu kielilaki toi suomen vähemmistökieleksi 18 kuntaan Keski- ja Etelä-Ruotsissa, ja helmikuussa 2011 vielä viiteen muuhun kuntaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sprakradet.se/9869 | Nimeke = Språksituationen i Sverige 2010 | Selite = s. 10 | Julkaisija = Språkrådet | Kieli = {{sv}} | Viitattu = 10.12.2011}}</ref> Romanilla ja jiddišillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa on paljon vähemmistökieliä suuren maahanmuuton seurauksena.<ref name="NORDENSPRAK">[http://www.pohjola-norden.fi/fi/tietoa_pohjoismaista/ruotsi/kieli_ja_tiedotusvaalineet/?id=191 Ruotsin kieli ja tiedotusvälineet] Norden</ref>

=== Uskonto ===
{{Pääartikkeli|[[Kristinusko Ruotsissa]]}}
[[Tiedosto:Uppsala Cathedral in February.jpg|thumb|left|250px|[[Uppsalan tuomiokirkko]] on Ruotsin kansallispyhäkkö.]]

{| class="wikitable" style="width:200px; float:right; border:2px solid #aaa; text-align:center;"
|+ Ruotsin ev. lut. kirkko<ref name="ruotsin kirkko">[http://www.svenskakyrkan.se/statistik Svenska kyrkan i siffror] Svenska kyrkan</ref>
|-
! Vuosi
! Väestöosuus
! Kasteosuus
|-
| 1980 || 92,9&nbsp;% || 76,2&nbsp;%
|-
| 1990 || 89,0&nbsp;% || 71,7&nbsp;%
|-
| 2000 || 82,9&nbsp;% || 72,8&nbsp;%
|-
| 2005 || 77,0&nbsp;% || 67,7&nbsp;%
|-
| 2010 || 70,0&nbsp;% || 53,7&nbsp;%
|-
| 2011 || 68,8&nbsp;% || 52,9&nbsp;%
|-
| 2012 || 67,5&nbsp;% || 51,0&nbsp;%
|-
| 2013 || 65,9&nbsp;% || 48,5&nbsp;%
|-
| 2014 || 64,6&nbsp;% || 46,3&nbsp;%
|-
| 2015 || 63,2&nbsp;% || 45,5&nbsp;%
|-
| 2016 || 61,2&nbsp;% || 44,1&nbsp;%
|-
| 2017 || 59,3&nbsp;% || 42,4&nbsp;%
|}
Ruotsalaisista 59,3 prosenttia kuului [[Ruotsin kirkko|Ruotsin evankelis-luterilaiseen kirkkoon]] vuoden 2017 lopussa. Kirkon väestöosuus, kuten myös lapsikasteet, on ollut jatkuvassa yli prosenttiyksikön laskussa. Vuonna 2017 lapsista kastettiin 42,4 prosenttia.<ref name="ruotsin kirkko"/> Vuonna 2010 tehdyssä [[Eurobarometri|eurobarometri&shy;kyselyssä]] 18 prosenttia ruotsalaisista ilmoitti uskovansa [[Jumala]]an, 45 prosenttia ilmoitti uskovansa johonkin ylempään voimaan ja 34 prosenttia ilmoitti, ettei usko mihinkään näistä.<ref name="eurobarometer 2010">{{Verkkoviite | Osoite = http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_341_en.pdf | Nimeke =Special Eurobarometer, biotechnology, page 204 | Selite =Fieldwork: Jan-Feb 2010 | Julkaisumuoto =pdf}}</ref> Vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan kolmannes ruotsalaisista katsoo olevansa [[Kristinusko|kristittyjä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kyrkpressen.fi/content/view/1094/895/ | Nimeke=Var tredje svensk kallar sig kristen | Tekijä=Kristina Fernström | Julkaisu=Kyrkpressen | Ajankohta=29.3.2007 | Viitattu=7.12.2009}}</ref> Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan vain 15 prosenttia Ruotsin evankelis-luterilaisen kirkon jäsenistä uskoo Jeesukseen.<ref>[http://www.thelocal.se/20110615/34370 Swedish Church members 'don't believe in Jesus'] {{en}} The Local 15.11.2011. Viitattu 18.11.2013.</ref> Kymmenessä vuodessa kuusi suurinta ruotsalaista vapaakirkkoa on menettänyt 70&nbsp;000 jäsentä, mikä on 15 prosenttia niiden jäsenkunnasta.<ref name="Ruotsin kirkolla jäsenkato">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/88692-ruotsin-kirkolla-jasenkato-islam-menestyy | Nimeke =Ruotsin kirkolla jäsenkato | Julkaisu=Uusisuomi.fi}}</ref>

Ruotsissa oli vuonna 2008 arviolta noin 450&nbsp;000 [[islam|muslimia]], joista neljäsosa oli uskonnollisia.<ref name="Ruotsin muslimit saivat oman rahaston">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20110812030410/http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Ruotsin+muslimit+saivat+oman+rahaston/1135239129445 | Nimeke =Ruotsin muslimit saivat oman rahaston | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 2.9.2008}}</ref> Vuonna 2010 Ruotsissa oli 110&nbsp;000 uskoa harjoittavaa muslimia, kun vuonna 2000 heitä oli 90&nbsp;000.<ref name="Ruotsin kirkolla jäsenkato"/> Joidenkin tutkimusten mukaan Ruotsin muslimeista vain 5 prosenttia harjoittaa uskoaan siten, että käyvät aina perjantairukouksissa ja rukoilevat viisi kertaa päivässä, kuten [[Koraani]] käskee tehdä.<ref>[http://www.sydsvenskan.se/sverige/djup-splittring-bland-malmos-muslimer/ Djup splittring bland Malmös muslimer] Sydsvenskan 9.2.2006 {{sv}} Viitattu 28.11.2013.</ref> Suurin osa Ruotsin muslimeista on [[sunnalaisuus|sunnalaisia]].{{lähde}}

=== Koulutus ===
[[Tiedosto:Royal Intitute of Technology building.JPG|thumb|left|[[Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu]] Tukholmassa on Ruotsin vanhin ja suurin teknillistä opetusta tarjoava yliopisto.]]

Alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus päiväkotiin (''förskola''). Ennen koulunkäynnin alkua lähes kaikki kuusivuotiaat käyvät esikoulun (''förskoleklass''). [[Oppivelvollisuus]] kestää yhdeksänvuotisen peruskoulun (''grundskola'') ajan, ikävuodet 7–16. Lukuvuoden 2015–2016 [[PISA]]-tutkimuksen mukaan 15-vuotiaat ruotsalaiset sijoittuvat tiedoissaan ja taidoissaan hieman [[OECD]]-maiden keskiarvon yläpuolelle.<ref>{{Verkkoviite |osoite= http://factsmaps.com/pisa-worldwide-ranking-average-score-of-math-science-reading/ |julkaisu=FactsMaps |nimeke=PISA Worldwide Ranking – average score of math, science and reading |kieli={{en}} |viitattu=20.5.2019 |ajankohta=2016 }}</ref> Maahanmuuttaja&shy;taustaisten oppilaiden heikompi koulumenestys on laskenut maan PISA-tuloksia viime vuosina.<ref>{{Verkkoviite|ajankohta=16.3.2016|nimeke=Immigrant children in Sweden blamed for country's poor test scores|osoite= https://www.independent.co.uk/news/world/europe/immigrant-children-in-sweden-blamed-for-countrys-poor-test-scores-a6934111.html |viitattu=20.5.2019|kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite|ajankohta=23.2.2016|nimeke=Invandring säker faktor bakom Pisa-tappet|osoite= https://www.dagenssamhalle.se/kronika/invandring-saeker-faktor-bakom-pisa-tappet-22744 |viitattu=20.5.2019|kieli=ruotsi}}</ref>

Peruskoulun jälkeen ne, jotka suorittavat tasokokeen ruotsissa, englannissa ja matematiikassa, pääsevät lukioon (''gymnasium''). Käytännössä lähes kaikki ikäluokasta aloittaa lukion.<ref>[http://sweden.se/society/education-in-sweden/ Education in Sweden] Sweden.se {{en}} Viitattu 28.11.2013.</ref> Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa lukio-opetus käsittää korkeakouluun valmistavan koulutuksen ohella myös ammatillisen koulutuksen. Kunnallisten koulujen rinnalla on tarjolla [[yksityiskoulu]]ja, joita käy yhdeksän prosenttia peruskoululaisista ja 20 prosenttia lukiolaisista. Niin julkisessa kuin yksityisessä koulussa opiskelu on oppilaalle ilmaista. Koulutus on pääosin verovarojen ja kuntien rahoittamaa.<ref name="swedishmodeleconomist">{{Verkkoviite|osoite= http://www.economist.com/business/displaystory.cfm?story_id=11535645 |nimeke=The Swedish model|julkaisu=The Economist|viitattu=20.5.2019|kieli={{en}}}}</ref>

Ruotsissa toimii lukuisia yliopistoja ja korkeakouluja. Suurimmat yliopistot sijaitsevat [[Uppsalan yliopisto|Uppsalassa]], [[Lundin yliopisto|Lundissa]], [[Göteborgin yliopisto|Göteborgissa]] ja [[Tukholman yliopisto|Tukholmassa]]. Vuonna 2000 32 prosentilla ruotsalaisista 25–64-vuotiaista aikuisista oli korkea-asteen tutkinto, mikä on suunnilleen saman verran kuin Suomessa ja viidenneksi eniten OECD-maissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.nationmaster.com/graph/edu_edu_att_ter-education-educational-attainment-tertiary |nimeke=Percentage of adult population (aged 25-64) educated till tertiary level (year 2000)|publisher=NationMaster.com|kieli={{en}}|viitattu=20.5.2019}}</ref>

=== Terveys ===

Ruotsissa on hallituksen, alueiden ja kuntien vastuulla oleva, kaikille maassa asuville avoin [[terveydenhuolto]]järjestelmä. Terveydenhuolto on pääosin verovaroin rahoitettu. Ensimmäisen asteen terveydenhuoltoon kuuluvat terveyskeskukset (''vårdcentral'') sekä lähihoitajat ja kotilääkärit. Toiseen asteeseen kuuluvat läänisairaalat ja kolmanteen asteeseen seitsemän eri puolilla maata olevaa yliopistollista sairaalaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.kliniskastudier.se/forskningslandet-sverige/det-svenska-sjukvardssystemet.html |nimeke=Det svenska sjukvårdssystemet|julkaisu=Kliniska Studier Sverige|viitattu=20.5.2019}}</ref> Vuonna 2015 ruotsalaisten elinajanodote oli 82,4 vuotta (miehillä 80,7 vuotta, naisilla 84,0 vuotta), mikä on maailman yhdeksänneksi korkein.<ref>{{Verkkoviite|nimeke=World Health Statistics 2016: Monitoring health for the SDGs Annex B: tables of health statistics by country, WHO region and globally |julkaisu=World Health Organization |kieli={{en}}|osoite= http://www.who.int/gho/publications/world_health_statistics/2016/Annex_B/en/ |ajankohta=2016 |viitattu=19.5.2019}}</ref>

== Kulttuuri ==
[[Tiedosto:DIMG 5412 (4735017261).jpg|pienoiskuva|250px|[[Juhannus|Juhannuksen]] viettoa [[Möja]]ssa.]]
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin kulttuuri]]}}

Vuonna 1928 pääministeri [[Per Albin Hansson]] kuvasi Ruotsia sanalla [[kansankoti]] ({{k-sv|folkhemmet}}). Se oli hyvinvointivaltion vertauskuva vuosisadan loppuun asti. Käsitteeseen liittyi joukko yhteiskunnallisia instituutioita: päiväkodit, vanhainkodit, sairaalat, kunnalliset musiikkiopistot, ammattiliitot ja vappuparaatit. Toinen kansallisten symbolien joukko liittyy Ruotsin maaseutu&shy;menneisyyteen: lavatanssit, [[juhannussalko]], joulupidot. Teollistuminen ja kaupungistuminen tapahtuivat maassa myöhään.<ref name="EC">[http://www.everyculture.com/Sa-Th/Sweden.html#b Sweden] Countries and their cultures</ref>

Ruotsalainen [[Dynamiitti|dynamiitin]] keksijä, kemisti ja insinööri [[Alfred Nobel]] määräsi testamentissaan omaisuutensa säätiölle, joka on jakanut vuodesta 1901 [[Nobel-palkinto]]ja uraauurtavasta työstä fysiikan, kemian, kirjallisuuden, rauhan, lääketieteen sekä taloustieteen aloilta.<ref>[http://www.nobelprize.org/alfred_nobel/index.html Alfred Nobel -The Man Behind the Nobel Prize] Nobelprize.org</ref>

=== Arkkitehtuuri ===
[[Tiedosto:Drottningholmpalace.jpg|pienoiskuva|250px|[[Drottningholmin linna]].]]
{{pääartikkeli|[[Ruotsalainen arkkitehtuuri]]}}

Ruotsalaisella arkkitehtuurilla on vaiheikas historia. Useimmat varhaiset rakennukset tehtiin puusta, mutta keskiajalla [[romaaninen tyyli]] toi kiven kirkkojen, luostareiden ja linnojen rakennus&shy;materiaaliksi, esimerkkinä [[Lundin tuomiokirkko]]. [[Goottilainen arkkitehtuuri]] toi vuorostaan tiilen rakennus&shy;materiaaliksi, esimerkkinä [[Uppsalan tuomiokirkko]]. Keskiajan jälkeinen suurvaltakausi oli myös Ruotsin arkkitehtuurin suuruuden aikaa. Tuohon aikaan rakennettiin paljon [[kartano]]ita sekä muun muassa [[Ruotsin ritarihuone|Tukholman Ritarihuone]], joka edustaa [[Palladianismi|palladianismia]] ja [[Drottningholmin linna]], joka edustaa eurooppalaista [[barokki]]a. 1700-luvun jälkipuoliskoa leimasi [[Kustavilaisuus|kustavilainen]] arkkitehtuuri.

Ruotsalaisen arkkitehtuurin kulta-aikaa oli 1920-luku, jonka [[art deco]] -tyyliin on palattu myöhempinäkin vuosikymmeninä.<ref>[http://www.stockholmtown.com/upload/Pressbransch/Pressidor/features/Architecture_history_ENG.pdf Architecture in Stockholm] Stockholm Town {{en}}{{vanhentunut linkki}}</ref> [[Funktionalismi]] tuli Skandinaviaan Tukholman näyttelyssä 1930, jossa [[Gunnar Asplund]] oli pääsuunnittelijana.<ref>[http://www.moma.org/collection/browse_results.php?criteria=O%3AAD%3AE%3A27%7CA%3AAR%3AE%3A1&page_number=19&template_id=1&sort_order=1 Stockholm Exhibition, Stockholm, Sweden, Elevation of advertising tower] MoMA</ref> Kansankodissa piti tuottaa kohtuuhintaisia toimivia asuntoja kaikille. Seuraavan neljänkymmenen vuoden ajan Ruotsin arkkitehtien tärkein tehtävä oli asuntojen suunnittelu. Tasakatot ja suuret ikkunat eivät ole käytännöllisiä pohjoisen ilmastossa ja muutenkin puhtainta funktionalismia pehmennettiin kansallisilla vaikutteilla. Asplundin [[Göteborgin raatihuone|Göteborgin raatihuoneen]] lisärakennus on puhtaaksiviljelty esimerkki tuolta kaudelta.<ref name="WAERN">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.swedcham.com.br/pdf/Sweden%20architechture.pdf | Tekijä = Rasmus Waern | Nimeke = Architecture in Sweden | Ajankohta = 2001 | Julkaisu = Swedish Culture | Julkaisija = Swedish Institute | Kieli = {{en}} | Viitattu = 12.12.2011}}</ref> Asplundin muita tunnettuja töitä ovat [[Tukholman kaupunginkirjasto]] ja [[Skogskyrkogården]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.archiplanet.org/architects/Erik_Gunnar_Asplund.html | Nimeke = Erik Gunnar Asplund | Julkaisu = Great Buildings}}{{vanhentunut linkki}}</ref>

=== Kirjallisuus ===
[[Tiedosto:Lindgren 1960.jpg|pienoiskuva|250px|Kirjailija [[Astrid Lindgren]].]]
{{pääartikkeli|[[Ruotsin kirjallisuus]]}}

Ruotsinkielisen kirjallisuuden historia alkoi riimukivistä sekä muinais&shy;pohjoismaisista kielistä. Vanhimmat ruotsiksi kirjoitetut tekstit olivat [[keskiaika]]iset maakuntalait. Keskiajalla lähes kaikki kirjallisuus liittyi uskontoon ja oli kirjoitettu latinaksi. Ruotsin vanhin lähdeteos on ''[[Eerikinkronikka]]''. Ensimmäinen ruotsinkielinen romaani, [[Urban Hjärne]]n ''Stratonice'', julkaistiin 1660-luvulla. Ensimmäisiä ruotsalaisia runoilijoita olivat [[Georg Stiernhielm]], [[Lars Wivallius]] ja [[Lasse Lucidor]]. Tuon ajan tietokirjallisuuden uranuurtajana pidetään [[Olof Rudbeck vanhempi|Olof Rudbeck vanhempaa]].

1800-luvulla vallitsi ruotsalaisen romantiikan aika, jonka tunnettuja kirjailijoita ovat muun muassa [[Per Atterbom]], [[Erik Stagnelius]], [[Erik Gustaf Geijer]] ja [[Carl Jonas Love Almqvist]]. Hieman myöhemmin kuvioihin tulivat [[realismi]] ja [[Naturalismi (taide)|naturalismi]]. 1800- ja 1900-lukujen taitteessa ruotsalaisten kirjailijoiden eturiviin kuuluivat muun muassa [[August Strindberg]], [[Gustaf Fröding]] ja [[Selma Lagerlöf]].

Ruotsin kansallis&shy;runoilijaksi on joskus kutsuttu 1700-luvulla elänyttä [[Carl Michael Bellman]]ia tai 1800- ja 1900-luvun taitteessa elänyttä [[Dan Andersson]]ia.

Ruotsiin on tullut kahdeksan [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|kirjallisuuden nobelia]]. Palkinnon ovat saaneet Selma Lagerlöf (1909), [[Verner von Heidenstam]] (1916), [[Erik Axel Karlfeldt]] (1931), [[Pär Lagerkvist]] (1951), [[Nelly Sachs]] (1966), [[Eyvind Johnson]] ja [[Harry Martinson]] (1974), sekä [[Tomas Tranströmer]] (2011)<ref>[http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/ All Nobel Prizes in Literature] Nobelprize.Org</ref> [[August Strindberg]]in näytelmiä, [[Astrid Lindgren]]in ja Selma Lagerlöfin lastenkirjoja sekä [[Harry Martinson]]in runoja on käännetty monille kielille. Varsinkin monet Lindgrenin lapsirakkaat teokset, kuten ''[[Peppi Pitkätossu]]'' ja ''[[Vaahteramäen Eemeli]]'', ovat saaneet suurta kansainvälistä menestystä. Etenkin 2000-luvulla myös ruotsalaiset dekkarikirjailijat, kuten [[Stieg Larsson]] ja [[Henning Mankell]] ovat nousseet maailmanmaineeseen.<ref>[http://www.littvet.uu.se/forskning/avdelningen_for_litteratursociologi/Profilomraden/Svensk_skonlitteratur_i_varlden/ Svensk skönlitteratur i världen (SIV)] Uppsala Universitet {{sv}}</ref>

=== Kuvataide ===

{{pääartikkeli|[[Ruotsin taide]]}}

Ruotsin vanhimpia taideaarteita ovat jo ennen ajanlaskumme alkua tehdyt [[Ruotsin kalliomaalaukset|kalliomaalaukset]]. Kristinuskon saapumista seurasi uusi [[ikonografia]], jota johti [[Albertus Pictor]]. Suurvalta-ajan taidetta leimasivat [[renessanssi]] ja [[barokki]], ja ajan suurimpia nimiä olivat erityisesti [[David Klöker Ehrenstrahl]] sekä [[Erik Dahlbergh]]. Vähän myöhemmin pinnalle nousi [[rokokoo]], jota myöhemmin seurasi Ruotsissa [[Kustavilaisuus|kustavilaiseksi]] kutsuttu tyyli. Kustavilaisuuden merkittävimpiä edustajia olivat etenkin [[Johan Tobias Sergel]] ja [[Alexander Roslin]].

1800-luvun ruotsalaista kuvataidetta leimasivat ensin talonpoikais&shy;maalaustaide, sitten romantiikka ja vuosisadan jälkipuoliskolla myös maisema- ja historiamaalaus. Maisemamaalaus nousi yleiseksi suuntaukseksi 1800-luvun puolivälistä lähtien, kärkinimenään [[Marcus Larsson]]. Merkittävimpiä 1800-luvun ruotsalaisia taidemaalareita ovat muun muassa [[Carl Fredrik Hill]], [[Ernst Josephson]] ja [[Gustaf Cederström]]. 1800-luvun lopulla valtavaan kansainväliseen suosioon nousivat [[Anders Zorn]], joka tunnetaan maalaismaisemista ja alastonkuvista sekä [[Carl Larsson]], joka tunnetaan koti-aiheisista idyllisistä maalauksistaan.<ref name="MCKULT"/>

1900-luvulla [[modernismi]], [[surrealismi]] ja [[ekspressionismi]] alkoivat vaikuttaa ruotsalaiseen taiteeseen. Kuuluisimpia viime vuosisadan taidemaalareita olivat muun muassa [[Sigrid Hjertén]] ja [[Bror Hjorth]]. Toisen maailmansodan jälkeen ruotsalainen taide koki jonkinlaisen nousukauden. Kuvioihin tuli mukaan muun muassa [[konkretismi]], ja ajan suuria nimiä olivat muun muassa [[Lennart Rodhe]], [[Torsten Renqvist]] ja [[Carl Fredrik Reuterswärd]]. [[Postmoderni taide|Postmodernin]] ajan tärkeimpiä taiteilijoita ovat olleet [[Ernst Billgren]], [[Lars Vilks]] ja [[Miriam Bäckström]].

=== Elokuva ===
[[Tiedosto:Ingmar Bergman (1966).jpg|pienoiskuva|250px|Elokuvaohjaaja [[Ingmar Bergman]].]]
{{pääartikkeli|[[Elokuva Ruotsissa]]}}

Ruotsalainen elokuva menestyi jo varhain. Näyttelijät [[Greta Garbo]] ja [[Ingrid Bergman]] ja ohjaaja [[Ingmar Bergman]] menestyivät 1900-luvulla.<ref name="MCKULT"/> [[Lasse Hallström]], [[Roy Andersson]] ja [[Lukas Moodysson]] kuuluvat jo seuraavaan ohjaajasukupolveen.<ref>[http://www.sweden.se/eng/Home/Lifestyle/Film/ Swedish Film] Official Gateway to Sweden</ref> Toisen sukupolven menestyneimpiä näyttelijöitä ovat muun muassa [[Max von Sydow]], [[Peter Stormare]], [[Lena Olin]] ja [[Stellan Skarsgård]].

Tunnetuimpia ruotsalaisia elokuvaklassikkoja ovat muun muassa [[Mauritz Stiller]]in ''[[Gösta Berlingin taru (elokuva)|Gösta Berlingin taru]]'' (1924), [[Gustaf Molander]]in ''[[Naisen kasvot (vuoden 1938 elokuva)|Naisen kasvot]]'' (1938), [[Bo Widerberg]]in ''[[Korppikortteli]]'' (1963), Ingmar Bergmanin ''[[Fanny ja Alexander]]'' (1982) ja Lasse Hallströmin ''[[Elämäni koirana]]'' (1985). Tunnettuja ovat myös vuosituhannen taitteesta alkaen tehdyt [[Beck (elokuvasarja)|Beck]]- ja [[Wallander (elokuvasarja)|Wallander]] -rikoselokuvasarjat.

=== Musiikki ===
[[Tiedosto:ABBA - TopPop 1974 5.png|pienoiskuva|250px|[[Abba]].]]
{{pääartikkeli|[[Ruotsalainen musiikki]]}}

Ruotsalainen kansanmusiikki oli suosittua pääasiassa maalaisväestön keskuudessa 1600-luvulta 1800-luvun lopulle saakka. Eräs kansanmusiikin keskeisimpiä elementtejä oli [[pelimannimusiikki]], johon kuuluivat viulunsoitto sekä erilaiset tanssit ja marssit. Ruotsalaisen musiikin isänä pidetään barokkisäveltäjä [[Johan Helmich Roman]]ia. Ruotsin kansallisrunoilija [[Carl Michael Bellman]] on sanoittanut monia ruotsalaisia kansanlauluja. Klassisen musiikin piiristä tunnettuja ovat myös muun muassa [[Jenny Lind]], [[Franz Berwald]] ja [[Jussi Björling]]. [[Evert Taube]] jatkoi perinnettä lauluntekijänä.

Ruotsin populaarimusiikki&shy;maailmasta monet kevyen musiikin tähdet ja yhtyeet tunnetaan kansainvälisesti, muun muassa [[Abba]], [[Roxette]], [[Meja]] ja [[The Cardigans]]. Myös heavy metal -yhtye [[Sabaton]] on Ruotsista. Uudemman polven klassisia laulajia ovat olleet [[Birgit Nilsson]], [[Anne-Sofie von Otter]] ja [[Nikolai Gedda]].<ref name="MCKULT">{{Kirjaviite | Nimeke = World and Its Peoples, Vol 9 Scandinavia and Finland | Sivu =1276–1277 | Julkaisija = Marshall Cavendish | Vuosi =2009 | Isbn = 9780761478973 | Kieli={{en}} }}</ref> Säveltäjistä tunnetuimpia ovat muun muassa [[Wilhelm Stenhammar]], [[Hugo Alfvén]] ja [[Kurt Atterberg]] sekä nykysäveltäjistä [[Anders Hillborg]]. Erityisen leimallista ruotsalaisessa musiikkikulttuurissa on muun muassa [[kuorolaulu]], [[huuliharppu|huuliharpun]] käyttö sekä [[dansband]]-yhtyeet.

[[Ruotsi Eurovision laulukilpailussa|Ruotsi]] on toiseksi menestynein maa [[Eurovision laulukilpailu]]ssa kuudella voitollaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://esctoday.com/105070/sweden-christer-bjorkman-eyes-7th-swedish-eurovision-victory/ | nimeke=Sweden: Christer Björkman eyes 7th Swedish Eurovision victory | julkaisu=esctoday.com | viitattu=11.3.2017}}</ref> Vain [[Irlanti Eurovision laulukilpailussa|Irlanti]] on voittanut Euroviisut useammin kuin Ruotsi.

=== Ruoka ja juoma ===

{{pääartikkeli|[[Ruotsalainen keittiö]]}}

Ruotsalaisessa ruokakulttuurissa käytetään paljon kalaa, lihaa, perunoita ja maitotuotteita. Mausteita käytetään melko niukasti. Suosittuja ruokalajeja ovat muun muassa [[graavilohi]], [[hapansilakka]], [[hernekeitto]], [[janssoninkiusaus]], [[lihapyörykät]], [[näkkileipä]], [[pyttipannu]] ja [[skagenröra]]. ''[[Smörgåsbord]]'' on yleisnimi buffetaterialle, johon sisältyy monenlaisia ruokalajeja sekä snapseja. Varsinkin alkusyksyllä järjestetään monesti [[Rapujuhlat|rapujuhlia]].

Kahvia juodaan paljon.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.telegraph.co.uk/travel/maps-and-graphics/countries-that-drink-the-most-coffee/|nimeke=Mapped: The countries that drink the most coffee|julkaisu=Telegraph|kieli={{en}}|ajankohta=1.10.2017|viitattu=20.5.2019}}</ref> Vuosina 2008–2010 Ruotsissa kulutettiin puhdasta [[Alkoholijuomien käyttö|alkoholia]] vuodessa 9,2 litraa 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Suosituimpia alkoholijuomia ovat viini ja olut.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.who.int/substance_abuse/publications/global_alcohol_report/profiles/swe.pdf|nimeke=Alcohol report of Sweden|julkaisu=World Health Organisation|kieli={{en}}|ajankohta=2014|viitattu=20.5.2019}}</ref> Väkevistä alkoholijuomista suosittuja ovat etenkin [[akvaviitti]] ja [[punssi]].

Ruotsalaisten ruokavaliossa on nykyisin kansainvälisiä elementtejä: pizzaa, pastaa ja kiinalaista ruokaa. Perinteinen kotiruoka, husmankost, koostuu perunasta, lihasta tai kalasta ja kastikkeesta.<ref name="EC"/>

=== Maailmanperintökohteet ===
[[Unesco]]n [[maailmanperintöluettelo|maailmanperintö&shy;luettelossa]] on Ruotsista 13 kulttuurikohdetta, yksi luontokohde eli [[Höga Kusten]]/[[Merenkurkku|Merenkurkun saaristo]], yhteinen [[Suomi|Suomen]] kanssa ja yksi ”sekakohde”, [[Laponia]].
Kulttuurikohteet ovat [[Tanumshede|Tanumin]] kalliopiirrokset pronssikaudelta, [[Öölanti|Etelä-Öölannin]] monipuolinen maatalousmaisema joka on ollut asutettuna esihistorialliselta ajalta asti, [[Birka]] ja [[Hovgården]] viikinkiajalta, Suuren kuparivuoren kaivosalue [[Falun]]issa 1200-luvulta, [[Visby]]n hansakaupunki, [[Gammelstad]]in kirkonkylän puutalot ja 1400-luvun kirkko [[Luulaja]]ssa, 1600-luvun markkinajohtaja [[Engelsberg]]in terästehdas, [[Karlskrona]]n satamakaupunki 1600-luvulta, [[Drottningholmin linna|Drottningholmin]] kuninkaallinen tila 1700-luvulta, [[Skogskyrkogården]] 1900-luvun alusta sekä [[Grimetonin radioasema]] 1920-luvulta.<ref>[http://whc.unesco.org/en/statesparties/se Properties inscribed on the World Heritage List: Sweden] Unesco</ref>

=== Urheilu ===
[[Tiedosto:Schweden-Lettland bei der WM 2005.jpg|pienoiskuva|250px|Latvian ja Ruotsin välinen ottelu [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2005|vuoden 2005 jääkiekon MM-kilpailuissa]].]]

Ruotsi on erittäin menestynyt maa sekä kesä- että talviurheilulajeissa, joissa molemmissa Ruotsissa on hyvät harjoittelu&shy;olosuhteet. Maa on saanut kansainvälistä menestystä erityisesti [[jalkapallo]]ssa, [[Jääkiekko|jääkiekossa]], [[golf]]issa, [[Hiihto|hiihdossa]], [[yleisurheilu]]ssa ja [[Tennis|tenniksessä]].<ref name="swedense">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sweden.se/eng/Home/Lifestyle/Sport-leisure/ | Nimeke = Sport & leisure in Sweden | Julkaisu = Sweden.se | Julkaisija = Swedish Institute | Viitattu = 9.12.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref> Olympialaisiin [[Ruotsi olympialaisissa|Ruotsi on osallistunut]] joka kerta, lukuun ottamatta [[Kesäolympialaiset 1904|St. Louisin kisoja]] 1904.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sports-reference.com/olympics/countries/SWE/ | Nimeke = Sweden | Julkaisu = sports-reference.com | Julkaisija = Sports Reference LLC | Viitattu = 9.12.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> Ruotsi on isännöinyt kesäolympialaisia kertaalleen, kun ne järjestettiin [[Kesäolympialaiset 1912|1912 Tukholmassa]].<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/576478/Sweden | Nimeke = Sweden | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Encyclopædia Britannica Online | Viitattu = 9.12.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref> Lisäksi Tukholmassa kilpailtiin [[Kesäolympialaiset 1956|vuoden 1956 kesäolympialaisten]] ratsastuskilpailut [[Australia]]n karanteenilakien vuoksi. Kaikki muut lajit kilpailtiin [[Melbourne]]ssa. Ruotsissa on lisäksi järjestetty muun muassa [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1958|jalkapallon MM-kilpailut 1958]], [[Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1992|EM-kilpailut 1992]], [[Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 1995|yleisurheilun MM-kilpailut 1995]] ja useasti [[Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut|hiihdon]] ja [[jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut|jääkiekon maailmanmestaruus&shy;kilpailut]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sverigeturism.se/smorgasbord/smorgasbord/natrecspo/sports/sports.html | Nimeke = Sports in Sweden | Julkaisu = Sverigeturism.se | Viitattu = 9.12.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Jalkapallo on Ruotsin suosituin urheilulaji. [[Ruotsin jalkapallomaajoukkue|Jalkapallomaajoukkue]] on voittanut kultaa [[Jalkapallo kesäolympialaisissa 1948|olympialaisissa 1948]], hopeaa [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1958|MM-kilpailuissa 1958]] sekä pronssia [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1950|MM-kilpailuissa 1950]] ja [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1994|MM-kilpailuissa 1994]].<ref>Nordström, s. 76.</ref> Maajoukkue on pelannut MM-kisojen lopputurnauksessa 11 kertaa. Marraskuussa 2011 se oli [[FIFA-ranking|FIFA-rankingissa]] sijalla 18.<ref>[http://www.fifa.com/associations/association=swe/index.html Associations:Sweden] (osiot Honours ja FIFA Ranking) FIFA</ref> Tunnetuimpia pelaajia ovat olympiavoittajat [[Gunnar Gren]], [[Gunnar Nordahl]], joka on italialaisen huippuseura [[AC Milan]]in kautta aikojen paras maalintekijä, ja [[Nils Liedholm]] sekä [[Tomas Brolin]], [[Thomas Ravelli]] ja [[Zlatan Ibrahimović]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sverigeturism.se/smorgasbord/smorgasbord/natrecspo/sports/popular.html | Nimeke = The Most Popular Sports | Julkaisu = Sverigeturism.se | Viitattu = 9.12.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref name="ohlsen39">Ohlsen & Bonetto, s. 39.</ref>

[[Ruotsin jääkiekkomaajoukkue]], Tre Kronor, on voittanut kaksi olympiakultaa ja yhdeksän maailmanmestaruutta.<ref>[http://www.sports-reference.com/olympics/sports/ICH/ Ice Hockey: Country Medal Readers] Sport reference</ref><ref>[http://www.puckworlds.com/2011/4/30/2144457/world-championship-preview-group-c Sweden] Puckworlds</ref> [[Ruotsin jääpallomaajoukkue]] on eräs kautta aikain perinteikkäimmistä ja menestyksekkäimmistä maajoukkueista. [[Ruotsin salibandymaajoukkue]] on voittanut seitsemän maailmanmestaruutta ja kaksi MM-hopeaa. Ruotsi on myös menestynein maa [[käsipallo]]n miesten maailman- ja Euroopan-mestaruus&shy;kilpailuissa. [[Brännboll]] on Ruotsissa suosittu [[baseball]]in ja [[pesäpallo]]n lähisukulaispeli, jota harrastetaan lähinnä amatööritasolla [[puisto]]issa, eikä sillä ole varsinaista organisoitua toimintaa.

Jääkiekon lisäksi monet muutkin talviurheilulajit ovat suosittuja. Vuosittain järjestettävä 90 kilometrin mittainen [[Vaasahiihto]] on maailman suurin hiihtotapahtuma.<ref name="ohlsen39"/> Tunnettuja ruotsalaisia maastohiihtäjiä ovat nelinkertainen olympiavoittaja [[Gunde Svan]] ja yhdeksän olympiamitalia voittanut [[Sixten Jernberg]].<ref name="ohlsen39"/><ref name="swewinter">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sports-reference.com/olympics/countries/SWE/winter/ | Nimeke = Sweden Winter Sports | Julkaisu = sports-reference.com | Julkaisija = Sports Reference LLC | Viitattu = 9.12.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref> Muita menestyneitä talviurheilijoita ovat alppihiihtäjät [[Ingemar Stenmark]] ja [[Anja Pärson]] sekä taitoluistelua kehittänyt [[Gillis Grafström]].<ref name="britannica"/><ref name="swewinter"/>

Tennispelaajat [[Björn Borg]], [[Mats Wilander]] ja [[Stefan Edberg]] kuuluvat lajin kautta aikojen parhaimpiin. Borg voitti 11 [[Grand Slam]] -turnausta, Wilander 7 ja Edberg 6.<ref name="swedense"/> Menestynein golfinpelaaja on [[Annika Sörenstam]].<ref name="ohlsen39"/> Kuuluisia yleisurheilijoita ovat [[Carolina Klüft]], [[Patrik Sjöberg]] ja [[Stefan Holm]]. Kesäolympialaisissa eniten mitaleita ovat saaneet ampuja [[Alfred Swahn]] (9 mitalia) ja meloja [[Gert Fredriksson]] (8 mitalia).<ref name="swewinter1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sports-reference.com/olympics/countries/SWE/summer/ | Nimeke = Sweden Summer Sports | Julkaisu = sports-reference.com | Julkaisija = Sports Reference LLC | Viitattu = 9.12.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>

=== Tiedotusvälineet ===
Ruotsin sähköistä mediaa hallitsi pitkään lupamaksu&shy;rahoitteinen julkinen palvelu, jota hoitaa Sveriges Television eli [[SVT]]. Sen tärkein kilpailija on vuonna 1992 perustettu kaupallinen [[TV4 (Ruotsi)|TV4]]. Maa siirtyi digitaalitelevisioon varhain; analogiset lähetykset lopetettiin vuonna 2007. Monissa kotitalouksissa on kaapeli- tai satelliitti&shy;vastaanotin. Ensimmäiset kaupalliset radioasemat aloittivat vuonna 1993, ja niitä on nykyisin yli sata.<ref name="BBCPROFILE">{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/country_profiles/1021823.stm | Nimeke = Country profile Sweden | Julkaisija = BBC News}}</ref>

[[Dagens Nyheter]] on Ruotsin suurin aamulehti. Ruotsin tärkeimmät iltapäivälehdet ovat vuonna 1830 perustettu [[Aftonbladet]] sekä vuonna 1944 perustettu [[Expressen]]. Sanomalehtien tilaaminen kotiin on yleistä, ja ruotsalaiset ovat maailman ahkerimpien sanomalehtien lukijoiden joukossa. Maassa ilmestyy kuusi päivittäistä sanomalehteä: Tukholmassa Aftonbladet, Dagens Nyheter, Expressen ja [[Svenska Dagbladet]], Göteborgissa [[Göteborgs-Posten]] ja Malmössä [[Sydsvenska Dagbladet]].<ref name="BBCPROFILE"/>

== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Ohlsen, Becky & Bonetto, Cristian| Nimeke = Sweden| Suomentaja = | Vuosi = 2009| Julkaisupaikka = Footscray, Victoria| Julkaisija = Lonely Planet Publishing| Tunniste = ISBN 9781741047752| www = http://books.google.fi/books?id=RzA9ukD2rx4C| www-teksti = Google-kirjat | Viitattu = 9.12.2011| Kieli = {{en}}}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Nordström, Byron J.| Nimeke = Culture and customs of Sweden| Suomentaja = | Vuosi = 2010| Julkaisupaikka = Santa Barbara, Kalifornia| Julkaisija = ABC-CLIO| Tunniste = ISBN 9781741047752| www = http://books.google.fi/books?id=RVEp3T5TLu4C| www-teksti = Google-kirjat | Viitattu = 9.12.2011| Kieli = {{en}}}}

=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Sweden}}
{{Wikimatkat-rivi}}
* [http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=Ruotsi&aq=&sll=62.593341,27.575684&sspn=16.299978,57.084961&ie=UTF8&hq=&hnear=Ruotsi&ll=60.130564,18.632813&spn=17.615743,57.084961&z=5 Ruotsi Google Maps -karttapalvelussa]
* [http://www.visitsweden.com/ruotsi VisitSweden – Ruotsin matkailun virallinen verkkosivusto]

{{Eurooppa}}
{{EU-maat}}
{{Nato-maat}}
{{Pohjoismaiden neuvosto}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
[[Luokka:Ruotsi|*]]
[[Luokka:41.2 Pohjoismaat]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]