Ristikontra
Ristikontra tai ristilappi on neljän pelaajan pareittain pelattava suomalainen korttipeli, jossa on tavoitteena kerätä pistekortteja tikeistä. Lisäksi tavoitteena on saada vastustajat nostamaan kuningatar ja sen jälkeen estää heitä voittamasta kuningasta. Pelistä on olemassa lukuisia muunnelmia.[1]
Korttipelioppaan kirjoittaneen Mikko Saaren mukaan vastaavia pelejä ei löydy maailmalta juurikaan. Peliä on pelattu Suomessa laajasti ja se on ollut etenkin tukkijätkien suosiossa.[1]
Säännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jako ja pelaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jokaiselle pelaajalle jaetaan kuusi korttia. Etumies ajaa ensimmäiseen tikkiin. Niin kauan kuin pakkaa on jäljellä, on pelaajien kädessä oltava kuusi korttia, eli pelaajat täydentävät kätensä tarvittaessa pakasta kuuteen korttiin. Pelaaja voi laittaa kortin myös suoraan pakasta, jolloin kättä ei tarvitse täydentää. Kolmea kertaa enempää ei saa ajaa uuteen tikkiin samaa numeroa peräkkäin eikä neljännen kuninkaan pelaaminen ole lainkaan sallittua niin kauan kuin pakkaa on jäljellä. Tikin voittaa pelaaja, joka viimeisimpänä pelasi samaa numeroarvoa edustavan kortin, kuin millä tikki aloitettiin ja hän ajaa uuteen tikkiin. Pakan loppuessa pelataan käsikortit loppuun.[1]
Likainen peli ja puhdistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelistä saa jännittävämmän, jos ottaa puhdistussäännön mukaan. Pelistä tulee likainen, jos puolue voittaa tikeissään yhden tai useamman kuningattaren ennen pakan loppumista.[1]
Pelin voi puhdistaa voittamalla kuninkaan käsikortteja pelattaessa eli sen jälkeen, kun pakkaa ei enää ole. Tähän perustuu se, että neljättä kuningasta ei saa pelata ennen pakan loppumista. Kyseinen kuningas puhdistaa pelin, vaikka useampia kuningattaria olisi kerätty. Aikaisemmin pelatut kuninkaat eivät vaikuta puhdistamiseen. Peli ei puhdistu, jos kuningas voitetaan tikissä kuningattarella, mutta tässä säännössä on joustovaraa. Puolueen peli ei tule likaiseksi, jos pakkapelin aikana he eivät voittaneet yhtäkään kuningatarta ts. käsikorttien aikana voitetut kuningattaret eivät likaa peliä. Molempien tai ainakin toisen puolueen peli jää väistämättä puhtaaksi, sillä neljäs kuningas päätyy jollekin puolueelle. Puolue, joka voitti ennen pakan loppumista yhden tai useamman kuningattaren, mutta ei käsikorttivaiheessa kuningasta, kokevat häpeällisen tappion ja menevät ”kuselle”. Hävinneille voidaan tarjota pakkaa uusien töiden tekemistä varten, mutta vetää pakka pois ennen kuin he ehtivät koskettaa ja kieltää likasormia koskemasta siihen.
Pisteidenlasku ja pelin voittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jaon päätteeksi lasketaan pisteet, joita saa ässästä 11 pistettä, kympistä 10 pistettä, kuninkaasta 4 pistettä, kuningattaresta 3 pistettä ja jätkästä 2 pistettä. Puhtaan pelin voittaa puolue, joka saa enemmän pisteitä.[1]
Puhtaan pelin päättyessä 60-60 ratkaistaan lopputulos laskemalla puolueiden korttien lukumäärät tai julistetaan peli tasapeliksi. Likaisen pelin häviää puolue, jonka peli jäi puhdistamatta. Heidän häviönsä voidaan luokitella kusipeliksi tai kusilapiksi.
Erilaisia tappioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pistehäviö: Puhdas peli, mutta toisella puolueella on enemmän pisteitä.[1]
- Kusipel : Puolueella on vähintään 4 pistettä, mutta heidän pelinsä jäi likaiseksi.[1]
- Lappi: Puolueella on < 4 pistettä, mutta peli on puhdas.[1] Eli tikeissä ei ole kuningatarta tai sitten kuningatar, joka kerätty pakan loputtua (jolloin peli ei tule likaiseksi).
- Kortiton lappi: Puolueella ei ole tikkejä eikä siten pisteitä.[1]
- Kusilappi: Puolueen ainoa pistekortti on kuningatar[1], joka on kerätty ennen pakan loppumista. Puolue menee "Lappiin kuselle". Tätä pidetään noloimpana häviönä.