Riskiaversio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Riskiaversio on taloustieteessä, rahoituksessa ja psykologiassa käytettävä käsite, joka kuvaa ihmisten tai sijoittajien käyttäytymistä epävarmuutta sisältävissä tilanteissa. Riskiaversio tarkoittaa henkilön haluttomuutta hyväksyä epävarmuutta sisältävä sopimus sellaisen varman sopimuksen sijaan, missä on odotusarvoisesti alhaisempi palkkio. Riskiaversiolle on kehitetty erilaisia mittoja, jotka kuvaavat riskin kaihtamisen astetta. Tyypillisesti ihmisten ajatellaan olevan keskimäärin riskiaversiivisia.

Jos henkilölle tarjotaan vaihtoehtoisesti joko varmaa tuloa tai arpajaisia, joissa voi voittaa 50/50 prosentin todennäköisyydellä joko 100 € tai ei mitään, hän on riskiaversiivinen, jos hän pitää alle 50 euron varmaa tuloa parempana kuin arpajaisia. Jos henkilö on indifferentti, on hän riskineutraali. Riskihakuinen henkilö taas haluaisi saada yli 50 €, jotta valitsisi varman tulon. 50 prosentin varmuudella odotetun 100 euron tulon ja varman 50 euron tulon erotusta kutsutaan riskipreemioksi.

Riskiaversion mittoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taloustieteessä riskiaversiota voidaan mitata odotetun hyödyn avulla. Mitä jyrkempi on odotetun hyödyn funktion u(c) kaarevuus, sitä suurempi on kuluttajan riskiaversiivisuus. Koska hyötyfunktioille voidaan tehdä monotonisesti kasvava muunnos, ne eivät ole yksiselitteisesti määriteltyjä, minkä takia riskiaversiolle tarvitaan yksiselitteinen mitta.

Absoluuttisen riskiaversion kerroin on Kenneth Arrow'n ja John W. Prattin kehittämä mitta, joka on määritelty:

r_u(c)=-\frac{u''(c)}{u'(c)}.

Vakioisesta absoluuttisesta riskiaversiosta käytetään usein lyhennettä CARA (engl. constant absolute risk aversion).

Relatiivisen riskiaversion kerroin on samojen taloustieteilijöiden kehittämä toinen mitta. Se on määritelty:

R_u(c) = cr_u(c)=\frac{-cu''(c)}{u'(c)}.

Siihen liittyy vastaavasti vakioisesta relatiivisesta riskiaversiosta käytetty lyhenne CRRA (engl. constant relative risk aversion). Relatiivisen riskiaversion etuna on, että se on toimiva mitta, vaikka henkilön riskiaversio jollakin tulolla c muuttuisi riskiä kaihtavasta riskihakuiseksi.

Laajennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taloustieteen malleissa oletetaan usein vakioinen relatiivinen riskiaversiivisuus (CRRA). Erityisesti käyttäytymistaloustieteilijät, kuten Berkleyn yliopiston professori Matthew Rabin, ovat kritisoineet tätä lähestymistapaa.

Psykologi Daniel Kahneman ja kognitiotieteilijä Amos Tversky ovat kehittäneet behavioristisessa rahoitusteoriassa tunnetun lottoteorian, joka kuvaa, kuinka ihmiset suhtautuvat voittoihin ja tappioihin. Teorian tavoitteena on ihmisten havaitun riskiaversiivisuuden selittäminen paremmin kuin odotetun hyödyn teorian avulla.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]