Richard Sternberg

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Richard Sternberg on evoluutio- ja systeemibiologi. Hän työskentelee nykyisin "Staff Scientist"inä Smithsonian luonnonhistoriallisessa museossa, sekä National Center for Biotechnology Information-GenBankissa. Hän vastaa kaikesta selkärangattomien ja kalojen DNA-systematiikasta NCBI-GenBankille, Euroopan molekylääribiologiselle laboratoriolle ja Japanin DNA-data-pankille. Sternberg on myös Tenneseessä olevan Bryan Collegen "Baraminology Study Group"in editori.[1] BSG on tutkimusryhmä, joka on vakuuttunut baraminologiasta, mutta on kriittinen nuoren maan kreationismille. Sternberg oli myös esitelmöijänä luentosarjassa "Biology - Tackling Ultimate Complexity.", joka pidettiin Teknillisellä korkeakoululla 22.10. 2004.[1] Esitelmäsarjan mukaan luonto ei ole voinut kehittää monimutkaisia organismeja evoluutioteorian esittämällä tavalla ja esitteli, kuinka tunnistamme älykkyyden merkkejä normaalielämässä. Luentosarja sai Skepsiksen Huuhaa -palkinnon. [2] Syynä oli "Kreationistisen opin esittämisestä luonnontieteellisenä seminaarina." Sternberg on tehnyt julkisuudessa pesäeroa kreationisteihin.

Richard Sternberg ilmoittaa itse olevansa prosessistrukturalisti ja hän tutkii nykyisin mm. toistuvan DNA:n funktionaalisuutta ja kehittymistä. Esimerkiksi James A. Shapiron kanssa Sternberg on tutkinut sitä, kuinka toistuva DNA on tärkeää genomin funktion kannalta. Hän on tutkinut myös makroevolutiivisten siirtymien kausaalisia seurauksia ("kompleksisia esteitä").

Julkaisukohu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sternberg herätti runsaasti huomiota ja keskustelua ollessaan toimittajana Proceedings of the Biological Society of Washington -lehdessä, joka vuonna 2003 vastasi Stephen C. Meyerin artikkelin "The origin of biological information and the higher taxonomic categories" julkaisemisesta. Tämä artikkeli oli ensimmäinen vertaisarvioidussa tiedelehdessä julkaistu älykästä suunnittelua puolustava artikkeli. Julkaisu oli "älykkään suunnittelun" kannalta täyttynyt tavoite.

Meyerin artikkeli sai kritiikkiä. Sen esitettiin olevan puutteellinen, ja että sen aihepiiri ei ollut edes kyseisen lehden julkaisualaa[3], ja että väitteet oli jo aikaisemmin esitettyjä ja vääriksi osoitettuja. [2] [3] Discovery Institute, jonka johtoportaaseen artikkelin kirjoittanut Meyer kuului, puolusti julkaisua lyhyesti.[4] Kiistan seurauksena lehden julkaisija veti artikkelin pätevyyden kyseenalaiseksi ja ilmoitti että Sternberg ei noudattanut sen tarkastamisessa normaalia menetelmää. [4] Sternberg kiisti tämän [5] ja väitti että vain sen takia että aihe herätti ristiriitoja nimeämättömät tahot painostivat lehteä kohdistamaan kritiikki Sternbergiin. Hänestä heillä oli tavoitteenaan mitätöidä hänen roolinsa "Smithsonian Institution's National Museum of Natural History"n palveluksessa. Sternberg on väittänyt että häntä on vainottu Smithsonian institutessa Meyerin tutkimuksen julkaisemisen vuoksi ; Sternbergiltä oli viety avaimet ja hänen toimistonsa paikkaa vaihdettiin.[6] Tosin avainten poisto koski suurta osaa muitakin ja koski instituutin turvallisuusjärjestelmän muutokseen, eikä häneltä ole koskaan evätty lupaa työskennellä rakennuksessa. s.12 Myös Sternbergin toimiston paikan vaihtaminen on totta, ja tällöin se liittyi museon remonttiin ja uudelleenjärjestelyyn, eikä Sternberg ollut ainoa, joka joutui muuttamaan. Lisäksi museo rakensi Sternbergiä varten uuden toimiston.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla (engl.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]