Rein (suku)
Rein on suomalainen, Pohjanmaalta polveutuva suku, joka on tullut tunnetuksi pappis- ja sivistyssukuna. Sen tunnetuin haara on aateloitu vuonna 1856. Samaan sukuun kuuluu myös Reinilä-, Reinius- ja Reini-nimisiä sukuhaaroja.
Suvun kantaisänä on perinteisesti pidetty vuonna 1684 kuollutta Henrik Antinpoika Reiniä, joka oli varakas maanviljelijä ja omisti Isonkyrön Palon kylässä Reinilän talon.[1] Sukututkija Tor Carpelan onnistui vuonna 1939 julkaisemassaan tutkimuksessa jäljittämään vielä hänen sata vuotta aiemmin eläneen isoisoisänsä Pertti Olavinpojan, joka puolestaan oli isäntänä Isonkyrön Topparlan kylässä Punkarin tilalla. Suvun haarat polveutuvat Henrik Reinin viidestä pojasta ja yhdestä tyttärestä hänen avioliitostaan vauraan naapuritalon tyttären Aune Krekintytär Penttalan kanssa.[2] Myöhemmät Rein-nimellä tunnetut ovat keskimmäisen pojan, Henrik Reinin jälkeläisiä. Vanhimman pojan (Thomas Rein) jälkeläisiin hänen ensimmäisestä avioliitostaan kuuluu Reinilä-niminen suku Isonkyrön Palonkylässä ja toisesta avioliitostaan Nikula-niminen suku Isonkyrön Lehmäjoella. Toiseksi nuorimman pojan (Matti Reinius) jälkeläiset käyttivät nimeä Reinius. Toiseksi vanhimmasta pojasta Yrjänästä polveutuu talon nimen mukaan Karhu-nimeä käyttänyt talonpoikaissuku Isonkyrön Heikkolan kylässä ja nuorimmasta pojasta Juhosta talon nimen mukaan Tuuri-nimeä käyttänyt talonpoikaissuku Lehmäjoella.[3][4]
Historian professori Gabriel Rein aateloitiin syyskuussa 1856 ja hänen sukunsa introdusoitiin Suomen ritarihuoneelle seitsemän vuotta myöhemmin numerolla 232. Aatelisen sukuhaaran tunnuslause kuuluu Urdar ordi kver engi mar (”Urdin sanaa ei kyseenalaista kukaan”). Aatelissuku sammui mieslinjalta vuonna 2017.[5]
Suvun jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aateliseen sukuhaaraan kuuluvien nimet on kursivoitu.
Rein[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Karl Rein (1712–1781), Vähänkyrön kappalainen, runoilija
- Gabriel Rein (1800–1867), historiantutkija, kanslianeuvos ja Helsingin yliopiston rehtori.
- Thiodolf Rein (1838–1919), filosofian professori, Helsingin yliopiston rehtori, poliitikko, Gabriel Reinin poika
- Gustaf Wilhelm Rein (1841–1907), Suomen ensimmäisen jäänmurtajan ensimmäinen kapteeni
- Gabriel Rein (1869–1947), yleisen historian professori, Thiodolf Reinin poika
- Edvard Rein (1873–1940), Kreikan kirjallisuuden professori, Thiodolf Reinin poika
- Kirsti Rein (1901–1994), muotokuvamaalari, Gabriel Rein nuoremman tytär
- Carolus Rein (s. 1935), runoilija, Gabriel Rein nuoremman pojanpoika
Reinilä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Torsten Reinilä (1886–1964), Oulun oikeuspormestari
- Juhani Reinilä (1910–2002), diakoniatyön johtaja, sosiaalineuvos
- Yrjö Reinilä (1916–2010), Raahen kaupunginjohtaja
- Aune Saloheimo, o.s. Reinilä (1912–2002), kotitalousopettaja, rehtori ja kotitalousneuvos
Reinius[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Israel Reinius (1699–1771), pappi, Matti Reiniuksen poika
- Israel Reinius (nuorempi) (1722–1797), pappi, matkakuvauksen kirjoittaja, edellisen poika
- Erik Reinius (1909–1996), metsäneuvos
- Lars Reinius (1919–2012), eläinlääketieteen professori, Erik Reiniuksen serkku
Reini[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aarne Reini (1906–1974), painija, olympiamitalisti
Valtakunnansovittelija Jorma Reini on eri sukua.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Veli-Matti Autio: Rein (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Tor Carpelan: ”Undersökning om släkten Reins ursprung”, Särtryck ur Genealogiska samfundets I Finland Årsskrift 23, 1939.
- ↑ Matti Lund: "Oliko renki Heikki Antinpoika sama vai eri kuin Antti Pertunpoika Reinin poika Heikki", Eteläpohjalaiset Juuret 2018/2, s. 14–17.
- ↑ Matti Lehtiö: "Juho Heikinpoika Tuuri, alkuaan Reini", Eteläpohjalaiset Juuret 2018/4, s. 66-70.
- ↑ Rein. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.