Rehuvuohenherne
| Rehuvuohenherne | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kladi: | Putkilokasvit |
| Kladi: | Siemenkasvit |
| Kladi: | Koppisiemeniset |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit |
| Suku: | Vuohenherneet Galega |
| Laji: | orientalis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Galega orientalis |
|
| Katso myös | |
Rehuvuohenherne (Galega orientalis) on rehukasvina viljelty monivuotinen hernekasvi ja komealupiinin kaltainen typensitojakasvi. Kasvilla on voimakas jopa metrin syvyyteen kasvava juuristo. Sen versot ovat 80–120 senttimetriä korkeita. Rehuvuohenherne kukkii heinä–elokuussa sinivioletein kukin, jotka kasvavat pitkinä latvaterttuina. Rohtovuohenherneeseen verrattuna kasvin korvakkeet ovat erimuotoiset, kukat tummemman väriset ja palot riippuvat.[1][2] Kasvi on luokiteltu Suomessa vieraslajiksi.[3]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rehuvuohenherne on kotoisin Kaukasiasta, missä lajia esiintyy Venäjään kuuluvassa Pohjois-Kaukasiassa, Armeniassa ja Azerbaidžanissa. Kasvi on levinnyt muun muassa Länsi-Venäjälle ja useaan Euroopan maahan. Suomessa rehuvuohenhernettä on tavattu luonnonvaraisena 1980-luvulta alkaen ja 2000-luvun aikana se on merkittävästi yleistynyt. Kasvi luokitellaan Suomessa luonnossa vakiintuneeksi ja mahdollisesti haitalliseksi vieraslajiksi.[1][4][5]
Ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rehuvuohenherne voi todella olla ongelmallinen kasvi monissa ympäristöissä. Sen nopea leviäminen ja kilpailukykyinen luonne voivat aiheuttaa haasteita niityillä, tienvarsilla ja muilla luonnonalueilla. Vaikka sen siniset kukat saattavat näyttää kauniilta, kasvi voi vahingoittaa paikallista kasvistoa ja eläimistöä.[3]
Rehuvuohenherneen leviäminen voi myös vaikuttaa maiseman monimuotoisuuteen ja luonnon ekosysteemeihin. Se voi syrjäyttää paikallisia lajeja ja muuttaa luontaisia kasvillisuustyyppejä, mikä puolestaan vaikuttaa eläinten elinympäristöihin ja ravinnon saatavuuteen.[3]
Tämä korostaa tarvetta tarkkailla ja hallita rehuvuohenherneen leviämistä eri alueilla. On tärkeää ottaa käyttöön toimenpiteitä, jotka estävät sen leviämisen ja suojelevat paikallista ekosysteemiä. Tämä voi sisältää kasvin poistamista ja estämistä sen istuttamista arvokkaille luontokohteille. Lisäksi on olennaista kasvattaa tietoisuutta tämän kasvin haitallisista vaikutuksista ympäristölle ja kannustaa ihmisiä välttämään sen tarkoituksellista levittämistä.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Suomen Lajitietokeskus: Rehuvuohenherne – Galega orientalis Viitattu 7.10.2023.
- ↑ LuontoPortti: Rohtovuohenherne (Galega officinalis) Viitattu 7.10.2023.
- ↑ a b c d Rehuvuohenherne – Vieraslajit.fi vieraslajit.fi. Viitattu 7.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Govaerts, R. et al.: Galega orientalis Lam. Plants of the World Online. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 7.10.2023. (englanniksi)
- ↑ United States Department of Agriculture (USDA), National Plant Germplasm System: Galega orientalis Lam. (englanniksi) Viitattu 7.10.2023.