Rehumaissi

Rehumaissi on rehun tuotantoon jalostettu maissi. Rehumaissia käytetään karjan rehuna, ja se ei sovellu ihmisten elintarvikkeeksi, toisin kuin Etelä-Suomessa viljeltävä sokerimaissi.

Rehumaissin hehtaarituotto voi olla Suomessa esimerkiksi 8–12 tonnia kuiva-ainetta. Rehuksi käytetään tyvestä leikattu kasvi eli tähkän lisäksi myös varsi ja lehdet. Rehumaissi voidaan kylvää suojakalvon alle.^lähde?

Maissi on vaativa kasvi eikä sen viljely ole aivan helppoa. Parhaimmillaan päästään yli 15 tonniin kuiva-ainetta hehtaarilta.^lähde?

Kylvö ja kasvu

Rehumaissin kylvö tapahtuu lämpimään maahan, tyypillisesti toukokuun viimeisellä viikolla. Rehumaissi voidaan kylvää myös tätä aikaisemmin muovikatteen alle, joka kohottaa maan lämpötilaa. Rehumaissi pitää aurinkoisesta, lämpimästä ja kosteasta kesästä ja hyötyy erityisesti pitkästä ja lämpimästä syksystä. Maissi on lyhyenpäivänkasvi, mikä tarkoittaa, että maissi lähtee kasvamaan voimakkaammin vasta heinäkuun puolivälissä, kun päivien pituudet lyhenevät.

Aikaiset lajikkeet ovat edellytys rehumaissin viljelemiselle Suomessa. Suomessa käytettyjä lajikkeita ovat muun muassa Active ja Pioneer. Rehumaissia on viljelty pidempään Tanskassa kuin Suomessa, ja Suomessa rehumaissi on uusi viljelykasvi. Ruotsissa rehumaissia viljellään suuremmalla alalla kuin Suomessa. Sopivissa olosuhteissa rehumaissi on satoisa. Rehumaissi voidaan kylvää suojakalvon alle, jolloin kasvukausi pidentyy jopa kuukaudella ja taimet eivät ole hallalle alttiita. Suojakalvon alle kylvämistä kutsutaan Samco-tekniikaksi.

Vuonna 2017 rehumaissia viljeltiin Suomessa 700-800 hehtaarin alalla. Lajike on ollut 95-prosenttisesti P7326, joka on Pioneerin uutuuslajike.

Sadonkorjuu

Sadonkorjuu ajoittuu myöhempään syksyyn kuin viljojen korjuu tai syysviljojen kylvö. Nurmisäilörehua saadaan korjattua Suomessa tyypillisesti 2-3 kertaa vuodessa, mutta rehumaissi tuottaa vain yhden sadon, joka korjataan syyskuun lopussa tai lokakuun alkupuolella. Säät vaikuttavat korjuuajankohtaan. Korjuuta edeltävä pieni halla edistää kuivumista. Jos pakkasta tulee enemmän kuin pari astetta, kasvusto pitää korjata muutaman päivän kuluessa. Sadonkorjuun aikaan rehumaissi voi olla jopa kolmimetristä. Optimaalinen korjuuajankohta on tanskalaisten ja amerikkalaisten normien mukaan, kun kuiva-ainepitoisuus on 30-35 prosenttia. Maissisäilörehun tuleentumistavoite on taikinatuleentuminen. Sato korjataan erityisellä työvälineellä. Rehumaissin hehtaarituotto voi olla Suomessa esimerkiksi 12 tonnia kuiva-ainetta. Rehuksi käytetään tyvestä leikattu kasvi eli tähkän lisäksi myös varsi ja lehdet.

Sato korjataan ajosilppurilla, jossa on leikkuupöytä maissia varten.

Rehu

Maissista tehdään kokoviljasäilörehua, joka säilötään kuten nurmisäilörehukin. Rehumaissirehu on säilörehua, joka soveltuu maitokarjan ruokintaan ja lihanautojen loppulihotukseen ennen teurastusta. Rehumaissirehu, joka esiintyy tasalaatuisena hakkeena, on muotonsa vuoksi tasalaatuista ravintoa. Rehumaissirehuun on käytetty tyvestä leikattu kasvi eli tähkän lisäksi myös varsi ja lehdet. Rehumaissirehussa on korkea energiasisältö. Rehumaissisäilörehu säilyy hyvin.

Aiheesta muualla

• YLE: Viljelijä päätti kokeilla maissin kasvatusta Suomessa – nyt hänellä on jättimäinen maissipelto
• YLE.fi: Kun kesät venyvät, pääsevät sonnitkin maissin makuun
• Komiat: Kauhavalainen rehumaissi tohahti kasvuun helteillä (Arkistoitu – Internet Archive)
• YLE.fi: Rehumaissi kasvaa kohisten - lisää peltoalaa odotettavissa
• Länsi-Savo: Maissia viljellään kokeilumielessä lehmän ruoaksi (Arkistoitu – Internet Archive)
• Lempäälän-Vesilahden Sanomat: Miehen mittainen ei ole riittävän korkea
• Sydän-Hämeen Lehti: Maissi antaa karjalle energiaa