Raymond Roussel

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Roussel vuonna 1896.

Raymond Roussel (20. tammikuuta 1877 Pariisi14. heinäkuuta 1933 Palermo Italia) oli ranskalainen kirjailija.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roussel oli omana elinaikanaan marginaalinen kirjailija, eivätkä läheskään kaikki kirjallisuudenhistoriat mainitse hänen nimeään. Sen sijaan surrealistit arvostivat häntä. Michel Foucault kirjoitti ensimmäisen kirjansa Rousselista. OuLiPo-ryhmä, Nouveau Roman –kirjailijat ja Tel Quelin jäsenet sen sijaan ovat jatkaneet Rousselin viitoittamalla tiellä.

Raymond Rousselin vanhemmat olivat varakkaita, joten hänellä ei ollut toimeentulohuolia. Nuoruudessa hän oli suuntautunut pikemminkin musiikkiin, mutta hylkäsi pianonsoiton 17-vuotiaana ja keskittyi kirjoittamiseen. Hänen suuri idolinsa oli Jules Verne, jonka tieteistarinat Matka maan keskipisteeseen, Viisi viikkoa ilmapallossa, Merten alitse, Maasta kuuhun, Kuun ympärillä, Salaperäinen saari ja Hector Servadac olivat Rousselin kirjallisia esikuvia.

Vuonna 1925 Roussel alkoi matkustella. Hän rakennutti matkailuvaunun edeltäjän, roulotten, jolla hän kierteli yhdessä silloisen rakastajattarensa, Charlotte Dufrênen kanssa. Italiassa jopa Mussolisi ja paavi tulivat heitä tervehtimään. Kulkuneuvo pariskuntineen oli aikamoinen nähtävyys.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänen ensimmäinen teoksensa La Doublure (1897) on runomuotoinen romaani, joka kertoo Nizzan karnevaaleista. Otsikolla on kaksi eri merkitystä: ”Sijainen” tai ”Vuoraus”. Varhaisteokset La Vue (1902) ja Impressions d’Afrique (1910) eivät herättäneet suurtakaan mielenkiintoa. Kirjailija masentui, koska ei saanut vastakaikua lukijoilta.

Locus solus (1914) –teoksesta tehtiin teatteriesitys, joka ei myöskään saavuttanut jakamatonta suosiota. Osa yleisöstä ei lainkaan pitänyt esityksestä, kun taas pieni fanaattinen vähemmistö ylisti sitä. Teos kertoo omalaatuisesta tiedemiehestä nimeltään Martial Canterel, joka asuu hienossa huvilassa Montmorencyssa, Pariisin pohjoispuolella. Canterel kutsui läheisiä ystäviään vierailulle ja esitteli heille puistonsa salaisuuksia. Teos on täynnä lainauksia keskiaikaisista saduista ja legendoista. Pääroolia näyttelee kuolema ja tuonpuoleinen.

Postuumisti ilmestyi hänen artikkelinsa Comment j’ai écrit certains de mes livres (1935, Kuinka olen kirjoittanut eräitä kirjoistani, suom. Olli Sinivaara, Nuori Voima 6/2004), jossa hän valottaa kirjoitusmetodiaan. Se perustuu homonymialle, jossa hyödynnetään sitä, että kaksi eri tavoin kirjoitettavaa sanaa saattavatkin äännettäessä kuulostaa samanlaisilta. Esimerkkinä lause ”Un lion d’or” tarkoittaa kultaista leijonaa. Suurin piirtein samoin ääntyvä ”au lit on dort” taas tarkoittaa ”vuoteessa nukutaan”.

Suomennokset ja lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Kuinka olen kirjoittanut eräitä kirjoistani” (1935, ”Comment j’ai écrit certains de mes livres”, suom. Olli Sinivaara), Nuori Voima 6/2004, ss. 9 – 16.
  • ”Mustien keskuudessa” (1935, ”Parmi les Noirs” ilmestyi kokoelmassa Testes de grande jeunesse ou textes-genèse osana teosta Comment j’ai écrit certains de mes livres) Suom. Olli Sinivaara, Nuori Voima 6/2004, ss. 17 – 19. Katso myös Sinivaaran kirjoitus ”Raymond Rousselin kääntämisestä”, Nuori Voima 6/2004, s. 20.

Tärkeimmät teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • La Doublure, 1897
  • La Vue, 1902
  • Impressions d’Afrique, 1910
  • Locus solus, 1922
  • L’étoile du front, 1924
  • La Poussière des soleils, 1926
  • Nouvelles Impressions d’Afrique, 1932
  • Comment j’ai écrit certains de mes livres, 1935 (postuumiteos, uusi painos 1985)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]