Ravijoki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ravijoki on rannikkokylä Virolahdella pohjoisesta Ravijärvestä virtaavan Ravijoen ympärillä. Kylän halki kulkee kuninkaantie. Ravijoen kylän länsipuolella ovat Järvenkylä ja Länsikylä, itäpuolella taas Hailila ja Alapihlaja.

1500-luvun asiakirjoissa Ravijoen kylällä on myös rinnakkaisnimenä Ravio. Kijrriby ja Hemmelesby –nimet esiintyvät vuoden 1544 savuluettelossa ja ovat ilmeisesti Ravijoen vanhoja kantataloja. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Ravijoelle on merkitty 13 taloa.[1] Tynne Pekanpoika perusti kylään 1586 pitäjän toisen kestikievarin.[2] Vuonna 1608 Ravijoki läänitettiin Sander Bruunille, joka perusti kylään ratsutilan.[3] 1645 läänitettiin pääosa Ravijokea kapteeni Wilhelm Klickille. Klickin asuinkartano oli vänrikki Sander Bruunin ratsutilan suora perillinen. Klickin leskeltä se siirtyi luutnantti Dietrich Rappille, joka vuokrasi sen kapteeni Fiechtingille. Reduktion jälkeen se siirtyi ratsumestari Hagenin omistukseen, jonka nimi elää edelleen Haakelinpellossa, jossa ovat kartanon vanhat rauniot.[4] Isovihan jälkeen ratsumestarin leski myi 1722 tilan lampuodilleen Eerikki Tuomaanpojalle.[5] [6]

Virolahden kolmannen sahan perusti Ravijoelle majuri Faber, joka omisti kylässä tilan no. 7.[7] Saha lopetti toimintansa 1700- ja 1800 –lukujen taitteessa.

Pikkuvihan aikana koko Ravijoen kylä poltettiin.[8]

1700-luvun lopulla kruununvouti Elfving perusti hankkimalleen Harjun tilalle kartanon.[9] Vuonna 1794 eversti Jean Prevot de Lumian sai Venäjän keisarinna Katariinalta lahjoitusmaita Virolahdelta, johon kuuluivat mm. Ravijoen talot 1-8, 10,12-13. Nämä Harjun hovin lahjoitusmaat joutuivat myöhemmin Baeckman-suvulle ja erinäisten vaiheiden jälkeen 1885 valtiolle.[10] Nykyisin Harjun hovin tiloissa toimii Harjun oppimiskeskus.

Kirjailija Samuli Paronen oli kotoisin kylästä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Enqvist, Johanna: Virolahti Osa II Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi
  2. Kaukiainen, Yrjö: Virolahden historia I 1850-luvulle. Virolahden kunta 1970, s. 222
  3. Kaukiainen, Yrjö: Virolahden historia I 1850-luvulle. Virolahden kunta 1970, s. 229
  4. Kaukiainen, Yrjö: Virolahden historia I 1850-luvulle. Virolahden kunta 1970, s. 246, 238-239, 284
  5. Kaukiainen, Yrjö: Virolahden historia I 1850-luvulle. Virolahden kunta 1970, s. 417, 423
  6. Priha, Seppo: Hagen-suku Suomessa. Genos 67(1996), s. 108-118, 143-144
  7. Kaukiainen, Yrjö: Virolahden historia I 1850-luvulle. Virolahden kunta 1970, s. 466
  8. Kaukiainen, Yrjö: Virolahden historia I 1850-luvulle. Virolahden kunta 1970, s. 390
  9. Kaukiainen, Yrjö: Virolahden historia I 1850-luvulle. Virolahden kunta 1970, s. 420
  10. Kaukiainen, Yrjö: Virolahden historia I 1850-luvulle. Virolahden kunta 1970, s. 512-513, 598

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]