Simput
| Simput | |
|---|---|
 Cottus cognatus |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Alaluokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Alalahko: | Simppukalat Cottoidei |
| Heimo: | Simput Cottidae Bonaparte, 1832 |
| Katso myös | |
Simput (Cottidae) on ahvenkalojen lahkon simppukalojen alalahkoon kuuluva kalaheimo, johon nykyisin luetaan noin 120 sisävesien kalalajia 18:ssa suvussa.[1] Tähän heimoon aiemmin luetut merikalojen suvut[2][3] on sittemmin siirretty toiseen heimoon merisimput (Psychrolutidae).
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Simput ovat pohjakaloja. Suurin osa lajeista kuuluu kivisimppujen sukuun Cottus, joka on levinnyt laajasti Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosien sisävesiin.[4] Tähän sukuun kuuluvat myös suomalaiset lajit kivisimppu ja kirjoeväsimppu. Sen sijaan Isosimppu, piikkisimppu ja härkäsimppu kuuluvat merisimppujen heimoon. Baikaljärvessä elää kolmisenkymmentä endeemistä simppulajeja, jotka aiemmin luokiteltiin omiin heimoihinsa Abyssocottidae (syvännesimput), Cottocomephoridae (baikalinsimput) ja Comephoridae (rasvasimput), mutta fylogeneettisesti ne kuuluvat simppujen heimoon.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Simppujen pää on yleensä suuri ja usein päältä litistynyt, osittain paksuluinen ja piikkien suojaama. Suuret silmät sijaitsevat pään yläosassa. Ruumis kapenee jyrkästi pyrstöä kohden. Aikuisilla simpuilla ei ole uimarakkoa. Vatsaevät ovat suuret ja sijaitsevat huomattavan edessä. Selkäeviä on kaksi. Yleensä simput ovat noin kymmenen senttimetrin kokoluokkaa.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Genera/species by family/subfamily in Eschmeyer's Catalog of Fishes. California Academy of Sciences, 2026
- ↑ Cottidae ITIS (19.1.2026)
- ↑ Family Cottidae - Sculpins FishBase 19.1.2026
- ↑ Cottus Linnaeus, 1758 GBIF (levinneisyyskartta)