Rasteri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee rasteria painotuotteissa. Rasteroinnista puhutaan myös tietokonenäyttöjen yhteydessä, ks. bittikarttagrafiikka.

Rasteri on painotuotteissa käytetty tekniikka simuloimaan värien harmaasävyjä. 1-väripainaminen tehdään normaalisti mustalla painovärillä ja tällöin paperilla on joko väri tai ei. Harmaasävyt muodostetaan rasteripisteiden avulla. Rasteripisteet ovat tavallisesti pyöreitä pisteitä, joiden koko vaihtelee harmaasävystä riippuen. Neliväripainamisessa (CMYK) jokainen painoväri rasteroidaan erikseen ja rasteripisteiden yhdistelmät muodostavat tarvittavat värisävyt.

Perinteinen rasteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amplitudimoduloitu rasterointi eli perinteinen rasterointi. Rasteripisteen koko vaihtelee sävyn mukaan ja niiden välinen etäisyys pysyy vakiona. Yleisimmin käytössä.

Taajuusmoduloitu rasteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taajuusmoduloitu rasteri eli stokastinen rasterointi. Pisteet ovat saman kokoisia, mutta niiden etäisyys toisistaan vaihtelee sävyn mukaan.

Rasterin linjatiheydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rasterin linjatiheys riippuu painettavan paperin ominaisuuksista. Mitä huokoisempi paperi sitä enemmän se imee väriä ja tämän vuoksi rasterin linjatiheyden on oltava harvempi ettei väriä tule paperille liikaa. Sanomalehtien painamisessa käytetään rasteria, jonka linjatiheys on 40 linjaa sentille (100 lpi). Arkkipainotuottessa käytetään päällystetylle paperille painettaessa 60–70 l/cm (150–175 lpi) linjatiheyksiä.

Rasterikulmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Usealla värillä painettaessa on rasterien kulmitusten oltava oikein tai muuten voi syntyä moiré-kuviota. Tavallisimmat rasterikulmitukset: syaani 15°, magenta 75°, keltainen 0°, musta 45°.

Erikoisrasterit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • viivarasteri
  • jyvärasteri

Rasteripisteen kasvu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Painovärin paperiin imeytymisen johdosta tapahtuva rasteripisteen kasvu ja tästä johtuva kuvan tummuminen joka pitää ottaa kuvankäsittelyssä huomioon.

Rasteroiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rasteroiminen tehdään nykyisin kirjapainoissa RIPissä (Raster Image Processor). Tulostettavan aiheen kaikista osaväreistä tehdään oma bittikarttakuva, joka on resoluutioltaan sama kuin tulostimen resoluutio (esimerkiksi 2540 dpi). Tämä bittikartta tulostetaan sitten painofilmille tai -pellille. Ripattu bittikarttakuva sisältää kaiken tarvittavan datan työn tekemiseen.

Rasterin historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjapainotaidon alkuaikoina kuvat esitettiin viivakuvina. Valokuvauksen kehittyessä tuli tarve pystyä painamaan valokuvia sanomalehdissä. Aluksi valokuvien rasterointiin käytettiin reprokamerassa lasilevyä, johon oli hiottu uria ristikon muotoon. Sittemmin siirryttiin käyttämään muovikalvoa, jossa oli 50 % rasteri, tuota kalvoa kutsutaan kontaktirasteriksi.