Rakennusterveysasiantuntija

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Rakennusterveysasiantuntija eli RTA on terveydensuojelulain tarkoittama ulkopuolinen asiantuntija, jonka tekemiä asuntojen tai muiden oleskelutilojen tutkimuksia voidaan käyttää terveydensuojeluvalvonnassa.[1] RTA:lla tulee olla tarvittava pätevyys terveyshaittaa aiheuttavien kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden selvittämiseksi. Pätevyysvaatimukset on lähtökohtaisesti määritelty terveydensuojelulaissa ja Valviran toimesta niille on laadittu soveltamisohje.[2] RTA-koulutuksen laajuus on vähintään 45 opintopistettä. Koulutus sisältää kolme pääasiallista sisältöä: sisäilman epäpuhtaudet, rakennusfysiikka ja ilmanvaihto. Koulutukseen kuuluu 15 opintopisteen lopputyö. Rakennusterveysasiantuntijaa suppeampi koulutus on sisäilma-asiantuntijalla (SISA) ja kosteusvauriokuntotutkijalla (KVKT). RTA voi tehdä selvityksen yksin, kun taas suppeamman koulutuksen SISA ja KVKT voivat tehdä saman selvityksen yhdessä.

RTA:n pätevyysvaatimukset ja koulutuksen sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RTA-koulutukseen hakevalla tulee olla soveltuva perustutkinto. Tutkinto joka voi olla talonrakennuksen, LVI-, luonnontieteiden, ympäristötieteiden tai ympäristöterveyden alalta. Tutkinto voi olla korkeakoulututkinto, ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai teknikon tutkinto. Peruskoulutuksen lisäksi RTA:lla tulee olla vähintään 3 vuotta rakennusten kuntoon ja terveyshaittoihin liittyviä tutkimustehtäviä.[3] Rakennusterveysasiantuntijoita tulee siis hyvin erilaisista taustoista. Työ itsessään on poikkitieteellistä ja monipuolista, joten se mahdollistaa työskentelyn erilaisilla osaamistaustoilla. Rakennusterveysasiantuntijalle voidaan myöntää henkilösertifikaatti. RTA-henkilösertifikaatteja myöntää ja ylläpitää Eurofins.

Sisäilman epäpuhtauksien osa-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutuksen tavoitteena on, että asiantuntija tietää tärkeimmät sisäympäristötekijät ja niiden lähteet, mittaus- ja näytteenottomenetelmät sekä epäpuhtauksien toimenpiderajat. Hänen tulee kyetä johtamaan sisäilmaongelman selvitysprosessia ja hyödyntämään erityisasiantuntijoiden osaamista. RTA:n tulee kyetä tulkitsemaan mittaustuloksia, tekemään yhteenvedon rakennuksen sisäympäristö- ja kuntotutkimuksista saaduista tuloksista sekä raportoida kirjallisesti ja suullisesti sekä tiedottaa tuloksista. RTA:n tulee edelleen tuntea eri sisäympäristötekijöiden aiheuttamat yleisimmät vaikutukset ihmisten terveyteen, terveyshaitan käsitteet eri säädösten nojalla. Asiantuntijan tulee ymmärtää terveyshaittatutkimusten merkitys ja osata toimia yhteistyössä viranomaisten ja terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa.

Rakennusfysiikan osa-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutuksen osa-alue keskittyy sisäympäristön fysikaalisiin olosuhteisiin. Rakennusfysiikkaan kuuluvat keskeiset käsitteet ja määritelmät, rakennusten kosteuslähteet, kosteuden siirtymismekanismit ja normaalit kosteuspitoisuudet eri rakenteissa tulee hallita, samoin lämmöneristyksen, ilmatiiveyden ja äänen eristävyyden merkitys sekä mittaustulosten tulkinta.

Ilmanvaihto ja ilmastointitekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opinto-osuus on vähintään 1,5 op. Opiskelijan tulee sisäistää ilmanvaihdon merkitys, tehtävä ja toimintaperiaatteet sekä niihin liittyvät tyypillisimmät ongelmat ja ennaltaehkäisyn. Koulutukseen kuuluu ilmamäärien mittaaminen, ilmanvaihtuvuuden ja paine-erojen mittaaminen eri rakennusosien välillä sekä ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden ja epäpuhtauksien kulkeutumisreittien selvittäminen rakennuksessa. Lisäksi opetetaan rakennuksen tiiveyden tutkimusmenetelmät.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Oikeusministeriö: Terveydensuojelulaki, Luku 11, 49 d § (19.12.2014/1237) Finlex-palvelu. 19.12.2014. Edita Publishing Oy. Viitattu 21.1.2018. Suomeksi.
  2. Valvira: [www.valvira.fi/documents/14444/261239 Asumisterveysasetuksen+soveltamisohje+osa+V.pdf Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Osa V, Asumisterveysasetus § 21] (PDF) Ohje 8/2016. 11.4.2016. Valviran verkkosivut: Valvira. Viitattu 21.1.2018. Suomeksi.
  3. Sosiaali- ja terveysministeriö: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), liite 3 Finlex-palvelu. 23.4.2015. Edita Publishing Oy. Viitattu 21.1.2018. Suomeksi.