Raili Nuortila
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Raili Nuortila (o.s. Vilppula, 12. huhtikuuta 1929 Asikkala – 6. joulukuuta 2019 Helsinki) oli suomalainen diplomi-insinööri ja kauppatieteen maisteri, joka toimi 1978–1993 Kemian Keskusliiton ja sitten Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtajana.
Päijäthämäläisellä maatilalla varttunut Raili Nuortila oli viidenneksi vanhin perheen kahdeksasta lapsesta, jotka kaikki lapset etenivät akateemiselle uralle. Hän tuli ylioppilaaksi 17-vuotiaana keväällä 1946 ja aloitti samana syksynä kemian opinnot Teknillisessä korkeakoulussa, joka oli alkanut kiinnostaa siellä sähkötekniikkaa opiskelleen isonveljen kaaduttua jatkosodassa.
Opintojensa ohella Raili Nuortila oli kesätöissä Teknoksen maalitehtaalla Pitäjänmäellä. Lopputyössään hän tutki hartsin valmistusta koivuperäisestä raaka-aineesta. Vuonna 1953 hän valmistui diplomi-insinööriksi ja sai työpaikan osastosihteerinä lisenssivirastosta, tehtävänään säännöstellyn ulkomaanvaluutan jakaminen kemian alan tuonnin tarpeisiin. Muutaman vuoden kuluttua tuontia alettiin vapauttaa ja Raili Nuortila irtisanottiin tarpeettomaksi käyvästä lisenssivirastosta monien muiden mukana.
Työura jatkui Suomen Teollisuusliitossa, jossa hän aluksi työskenteli kemian alan tullinimikkeistön uudistamishankkeessa ja eteni sitten järjestön kauppapoliittisen osaston apulaispäälliköksi ja myöhemmin päälliköksi. Vuonna 1972 kesämökkinaapuri Jaakko Lassila houkutteli Raili Nuortilan idänkaupan osaston johtajaksi Suomen Pankkiin, jonka johtokunnassa Lassila istui.
Vuonna 1978 Nuortila valittiin noin sadan yrityksen etujärjestön Kemian Keskusliiton toimitusjohtajaksi. Hänen viimeisenä työvuotenaan 1993 kemianteollisuuden liitot yhdistyivät Kemianteollisuus ry:ksi, jossa oli noin 220 jäsenyritystä.
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raili Nuortila oli naimisissa vuodesta 1953 arkkitehti Aarne Nuortilan kanssa. He saivat neljä lasta vuosina 1954–1964.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Joutsen, Leena: Kemianteollisuuden tahtonainen, Raili Nuortilan muistokirjoitus, Kemia-lehti.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ”Vanhat rakenteet pitää kyseenalaistaa”, Nuortilan eläkkeellejääntihaastattelu, Kemia-lehti 9–10/1993.
- Loikkanen, Sisko: Kemianteollisuuden rautarouva, Kemia-lehti 1/2017.