Raduga Kh-22

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Radugan Kh-22 eli Ch-22.

Raduga Kh-22 (ven. Х-22 Буря, Burja - suom. Myrsky; NATO: AS-4 Kitchen) on neuvostoliittolainen risteilyohjus. Se tuli palveluskäyttöön vuonna 1971 mennessä, jolloin evaluointi eli kehittelytyöt oli saatettu päätökseen. Kehittelytöitä johti Aleksandr Bereznjak. Käyttöönotto koitti mahdollisesti jo vuonna 1962. Kehittelytyöt aloitettiin MKB Radugassa vuonna 1958. Tämän ohjusaseen tuotanto oli vuosina 1966 - 1982. Sen käyttö päättyi Venäjällä vasta 2007. Aseen tyyppi oli niin sanottu stand-off, eli suomeksi ns. pysy-loitolla -ohjus. Tämä tarkoittaa taisteluohjuksen laukaisua tietyn turvallisena pidettävän etäisyyden päästä kohteeseensa. Sen enin kantama oli noin 500 km.[1]

Ohjus voitiin laukaista esimerkiksi Tupolev Tu-22 tyypin yliäänipommittajista. Tupolev Tu-95 soveltui tähän käyttötarkoitukseen niin ikään raskaana pitkän matkan kaukopommittajana. Johtuen ohjuksen suuresta omamassasta (noin 6 000 kg), tätä ei voitu laukaista esimerkiksi hävittäjälentokoneista.[2]

Yksittäiseksi asetyypiksi, tämä nimenomainen ohjusasetyyppi soveltui varsin hyvin rynnäköintiin. Sen taistelukärkenä saattoi toimia joko normaali konventionaalinen 1 000 kg:n HE-taistelukärki, taikka enintään 350 kilotonnin vahvuinen ydinlataus. Maksimi nopeus oli 4 000 km/h ja enin toimintakorkeus 24 000 metriä. Ohjautus tapahtui inertiasuunnistuksella.[3] Myöhemmät versiot ovat saattaneet olla radiosäteilyyn hakeutuvia, näitä on perinteisesti pidetty ns. tutkaan hakeutuvina ohjuksina.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Raduga_Ch-22