Radioaktiivisia unia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Radioaktiivisia unia
Radioactive Dreams
Radioactive Dreams elokuvajuliste.png
Ohjaaja Albert Pyun
Käsikirjoittaja Albert Pyun
Tuottaja Moctesuma Esparza
Tom Karnowski
Säveltäjä Peter Manning Robinson
Kuvaaja Charles Minsky
Leikkaaja Dennis M. O'Connor
Lavastaja Bob Ziembicki
Pääosat John Stockwell
Michael Dudikoff
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö ITM Productions
Vanir Group of Companies
Ensi-ilta Italian lippu heinäkuu 1985
Yhdysvaltain lippu 19. syyskuuta 1986
Kesto 94 min
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 220 038 dollaria
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Radioaktiivisia unia (Radioactive Dreams) on vuonna 1985 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen tieteiskomedia, jonka ohjasi ja käsikirjoitti Albert Pyun. Elokuvan pääosissa esiintyivät John Stockwell ja Michael Dudikoff.

Elokuva palkittiin Golden Raven -palkinnolla vuonna 1987 Brysselin kansainvälisillä fantasiaelokuvajuhlilla.[1]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1996 ydinsodan jälkeen Phillip Hammer ja Marlowe Chandler ovat viettäneet 15 vuotta omassa bunkkerissa lukien vanhoja 1950-luvun etsivänovelleja ja kuunnellen saman vuosikymmenen musiikkia. 19-vuotiaina he lähtevät bunkkeristaan ulkomaailmaan, jonka he näkevät olevan täynnä mutantteja ja kannibaaleja. Pojista tulee lukemiensa novellien innoittamina etsiviä. Marlowe haluaisi löytää isänsä, kunnes kaksikko löytää kaksi ydinaseen avainta, joissa on heidän isänsä nimet. Pian he saavat peräänsä erinäisiä rikollisia, jotka yrittävät viedä avaimet.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 John Stockwell  … Phillip Chandler  
 Michael Dudikoff  … Marlowe Hammer  
 Lisa Blount  … Miles Archer  
 George Kennedy  … Spade Chandler  
 Don Murray  … Dash Hammer  
 Michele Little  … Rusty Mars  
 Norbert Weisser  … Sternwood  
 Paul Keller Galan  … Harold  
 Demian Slade  … Chester  
 Christian Andrews  … Brick Bardo  
 Hilary Shapiro  … motoristien johtaja  

Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Video-oppaassa vuodelta 1994 Kari Salminen sanoo Radioaktiivisten unien kuvausta tyylikkäästi ja perusideaa hauskaksi, mutta ei ihan elokuvan loppuun asti kantavaksi. Hän antaa elokuvalle kaksi tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. imdb. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
  2. Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.