Räntämäen pienoiskivikirkko
Räntämäen pienoiskivikirkko on Jämsässä Auvilan kartanon mailla sijaitseva pieni kivikirkko. Kirkon ja siihen kuuluneen hirsisen pienoispappilan rakensivat 1847 Porvoon lukiota 1840-luvulla käyneet Auvilan kartanon omistaneen Grönholmin perheen viisi poikaa, joista kolme aikoi opiskella papeiksi. He muodostivat keskuudestaan myös pienoisseurakunnan. Tarkoituksena lienee ollut etukäteen perehtyminen tuleviin kirkollisiin tehtäviin. Porvoon lukion rehtorina oli tähän aikaa runoilija J. L. Runeberg. [1][2]
Kirkossa saarnattiin sunnuntaisin ja kirkon tornissa oli pieni kello, jota soitettiin ennen jumalanpalveluksen alkua. Kirkossa oli erään Lindhin maalama alttaritaulu, numerotaulu, pieni kynttiläkruunu katossa ja kynttilöiden kiinnikkeet seinillä. Kirkon arkistoa on säilynyt Auvilan kartanossa. Arkistoon kuuluu muun muassa kirkonkirjoja seurakuntalaisista, kirkkolakikirja, tilikirja, virsikirja, kirkkokäsikirja, päiväkirja seurakunnan tapahtumista, seurakunnan historia ja käsinkirjoitetun Räntämäki Tidning-lehden numeroita.[1]
Kirkon rakentaneista Grönholmin veljeksistä kaksi Fredrik Johan Grönholm (1824–1854) ja Otto Ferdinand Grönholm (1827–1855) vihittiin papeiksi, mutta he kuolivat jo nuorina. Kolmas veli ja kirkkohankkeen johtaja Alfred Achates Grönholm kuoli jo ollessaan Porvoon lukion viimeisellä luokalla. Seurakunnassa olivat mukana myös Jämsän silloisen kirkkoherran Nordströmin pojat, jotka opiskelivat teologiaa Helsingin yliopistossa. [1][3][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c A. E. Takeva : Räntämäen kirkko ja seurakunta Jämsässä, Kansan kuvalehti, 13.10.1933, nro 42, s. 23, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Räntämäen kivinen leikkikirkko, Jämsän sukukokous 2004, Gröndahl-Murtola sukuseura ry:n sivut
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Fredrik Johan Grönholm. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 25.2.2023.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Otto Ferdinand Grönholm. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 25.2.2023.