Päivä painuu mailleen
| Päivä painuu mailleen | |
|---|---|
| The Long Day Closes | |
 |
|
| Ohjaaja | Terence Davies |
| Käsikirjoittaja | Terence Davies |
| Tuottaja | |
| Kuvaaja | Michael Coulter |
| Leikkaaja | William Diver |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdistynyt kuningaskunta |
| Tuotantoyhtiö |
|
| Levittäjä | Netflix |
| Ensi-ilta | 1992, Suomessa 1994 |
| Kesto | 85 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Päivä painuu mailleen (The Long Day Closes) on Terence Daviesin käsikirjoittama ja ohjaama brittiläinen draamaelokuva vuodelta 1992. Se kuvaa 11-vuotiaan englantilaispojan lapsuuden tunnelmia leskeksi jääneen äitinsä ja vanhempien sisarustensa kanssa 1950-luvun keskivaiheilla.[1]
Elokuva oli mukana Cannesin filmifestivaalin kilpailusarjassa vuonna 1992, jolloin Kultainen palmu meni Bille Augustin elokuvalle Hyvä tahto.[2]
Hidastempoinen elokuva jakoi arvostelijoiden mielipiteitä. Muun muassa yhdysvaltalainen Roger Ebert piti sitä mestariteoksena[2]. Suomen Kuvalehden Ywe Jalander kirjoitti pitäneensä paljon Daviesin omaelämäkerrallisesta elokuvasta Rakkaat muistot, mutta samoja teemoja käsittelevä Päivä painuu mailleen oli hänestä teennäinen, pitkäveteinen ja staattinen, ”peräkkäin pantuja laulelmia, tilanteita, esineitä ja sisäkuvia” joita Davies näyttää Jalanderin mielestä pikemminkin esitelläkseen elokuvantekijän taitojaan kuin tutkiakseen lapsena kokemiaan tunteita.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Jalander, Ywe: Poika istuu ja istuu. Suomen Kuvalehti, 1994, nro 3, s. 69. Näköislehti (maksullinen) (pdf). Viitattu 21.7.2021.
- ↑ a b Oleszczyk, Michał: Costing No Less Than Heaven: Terence Davies' "The Long Day Closes" RogerEbert.com. 5.2.2014. Viitattu 21.7.2021. (englanniksi)