Pyogeeninen granulooma
Pyogeeninen granulooma on verisuonista ja löysästä sidekudoksesta koostuva hyvänlaatuinen kasvain.[1] Useimmiten se sijaitsee sormissa tai kasvoissa; myös suussa esiintyy pyogeenisia granuloomia. Pyogeeninen granulooma kasvaa nopeasti viikkojen mittaan ja vuotaa herkästi verta.[2]
Pyogeenisen granulooman riskitekijöitä ovat pienet vammat, ihon verisuonten kehityshäiriöt, infektiot, hormonit ja jotkin lääkkeet, kuten isotretinoiini[1], jotkin syöpätautien hoidossa käytettävät lääkkeet ja immunosuppressiivinen lääkitys. Infektioon liittyvänä pyogeeninen granulooma saattaa esiintyä staphylococcus aureuksen yhteydessä.[2] Myös sisäänkasvaneet kynnet suurentavat pyogeenisen granulooman kehittymisen riskiä. Raskauden aikana jopa viidelle prosentille naisista kehittyy pyogeeninen granulooma, joka tällöin tavallisimmin sijaitsee suun limakalvolla.[1] Myös ehkäisypillerien käyttö ja krooninen lievä ärsytys suussa liittyvät kohonneeseen riskiin. Suussa esiintyvän pyogeenisen granulooman yhteydessä esiintyy usein huono hammashygienia. Suussa ilmenevää muotoa lukuun ottamatta pyogeeninen granulooma on yleisempi miehillä. Usein kasvain havaitaan lapsuudessa, teini-iässä tai nuorella aikuisiällä. Pyogeeninen granulooma on tavallisesti läpimitaltaan 5–10 millimetriä.[2] Väriltään se on punainen ja muodoltaan puolipallon kaltainen. Yleensä diagnoosiin pääsemiseen riittää kasvaimen ulkonäön havainnointi. Pyogeeninen granulooma saattaa kuitenkin muistuttaa vaarallisempaa ihokasvainta, minkä takia usein turvaudutaan leikkaushoitoon tai koepalan ottamiseen. Raskaudenaikaiset pyogeeniset granuloomat ovat yleensä itsestään synnytyksen jälkeen parantuvia. Jos kasvain ei poistu itsestään, voidaan hoidossa käyttää kirurgiaa, laserhoitoa, nestetyppijäädytystä, sähköhyydytystä tai paikallista tai sisäistä beetasalpaajalääkintää.[1]
Pyogeeniset granuloomat ovat yleensä yksittäisiä. Ne voivat kuitenkin esiintyä myös multippeleina tai muodostaa satelliittileesioita. Kasvaimen uusiutuminen on yleistä.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kristiina Airola, Pyogeeninen granulooma Terveyskirjasto 12.4.2023, viitattu 21.6.2023
- ↑ a b c d Pyogenic granuloma DermNet, viitattu 21.6.2023