Pyhä Cecilia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pyhä Cecilia
Antonio Franchi n. 1650
Antonio Franchi n. 1650
Syntynyt 100-luku
Kuollut 200-luku
Kansalaisuus roomalainen

Pyhä Cecilia (lat. Sancta Caecilia; syntymä 2. vuosisata – kuolema 3. vuosisata) oli roomalainen pyhimys, neitsyt ja marttyyri.[1][2][3] Häntä kunnioitetaan Ranskan Albin, säveltäjien, marttyyrien, musiikin, muusikkojen, soitinten valmistajien, Nebraskan Omahan arkkihiippakunnan, runoilijoiden ja laulajien suojeluspyhimyksenä.[2] Pyhän Cecilian tunnuksia ovat pidellen luuttua, soittamassa urkuja tai pitäen ruusuja.[2] Hän on yksi seitsemästä marttyyristä, jotka mainitaan messun canonissa ja hänen muistopäiväänsä vietetään 22. marraskuuta.[3][4] Vanhin historiallinen maininta pyhästä Ceciliasta on niin sanotussa Martyrologium Hiernymianumissa, mistä päätellen hänen juhlaansa vietettiin jo 300-luvulla.[5] Väitetään, että kun hänen ruumiinsa kaivettiin ylös vuonna 1599 se löytyi turmeltumattomana.[3]

Roomalaiskatolisessa messussa pyhää Ceciliaa on muistettu seuraavanlaisella latinankielisellä kollehtarukouksella:[6]

"Orémus.

Deus, qui nos ánnua beátæ Caeciliae Vírginis et Mártyris tuæ sollemnitáte lætíficas: da, ut, quam venerámur offício, étiam piæ conversatiónis sequámur exémplo."

Lisäksi pyhä Cecilia mainitaan nimeltä jo vuonna 590 käytetyssä Kaikkien pyhien litaniassa.[7]

Legenda[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhän Cecilian kerrotaan olleen syntyjään roomalainen hyvästä perheestä ja koulutukseltaan kristitty.[8] Hän teki nuoruudessaan valan pyhittääkseen neitsyytensä Jumalalle, mutta hänen vanhempansa saivat hänet suostumaan vasten tahtoaan avioliittoon aatelismies Valerianin kanssa.[1][8] Hän kertoi pakanalliselle aviomiehelleen, että Jumalan enkeli tahtoi hänen pysyvän neitsyeenä, mihin mies suostui sillä ehdolla, että saisi nähdä enkelin.[1] Nainen vastasi, että tämä toteutuisi, jos hän menisi kasteelle, ja palattuaan kasteen jälkeen mies näkikin pyhän Cecilian puhumassa enkelille.[1] Hän käännytti myös Valerianin veljen Tiburtiuksen, joista molemmista tuli marttyyrejä ennen naista itseään ja joiden jäänteet haudattiin lopulta samaan hautaan Cecilian kanssa.[5] Nainen jakoi omaisuutensa köyhille, mikä suututti prefekti Almachiuksen, joka määräsi pyhän Cecilian poltettavaksi, mutta liekit eivät haavoittaneet häntä, minkä johdosta hänet mestattiin.[1]

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Saint Cecilia | Legend & Body Encyclopedia Britannica. Viitattu 14.11.2017. (englanniksi)
  2. a b c Memorial of St. Cecilia, virgin and martyr - November 22, 2013 - Liturgical Calendar www.catholicculture.org. Viitattu 14.11.2017. (englanniksi)
  3. a b c Catholic Online: St. Cecilia - Saints & Angels - Catholic Online Catholic Online. Viitattu 14.11.2017. (englanniksi)
  4. Feast: November 22 www.ewtn.com. Viitattu 14.11.2017. (englanniksi)
  5. a b Catholic Encyclopedia: St. Cecilia www.newadvent.org. Viitattu 14.11.2017. (englanniksi)
  6. Sancta Missa divinumofficium.com. Viitattu 14.11.2017. (latinaksi)
  7. Litaniae Sanctorum preces-latinae.org. Viitattu 14.11.2017. (englanniksi)
  8. a b St. Cecilia www.ewtn.com. Viitattu 14.11.2017. (englanniksi)