Pyörätuolimiekkailu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Romain Noble ja Tian Jianquan kalvan finaalissa pyörätuolimiekkailun maailmanmestaruuskilpailuissa 2013.

Pyörätuolimiekkailu on miekkailusta sovellettu vammaisurheilulaji, jonka sir Ludwig Guttmann kehitti Stoke Mandeville -sairaalassa. Laji otettiin mukaan vuoden 1960 paralympialaisten ohjelmaan. Miekkailijat ottelevat pyörätuoleissa, jotka on kiinnitetty lattiaan lyhen etäisyyden päähän toisistaan.[1] Pyörätuolimiekkailussa otellaan perinteisen miekkailun tapaan kolmella eri aseella: säilällä, floretilla ja kalvalla. Säännöt ovat samat lukuunottamatta sitä, että pyörätuolimiekkailussa ei ole jalkatöitä eikä näihin liittyviä sääntöjä.[1]

Pyörätuolimiekkailun kansainvälinen lajijärjestö on International Wheelchair Fencing Committee (IWFC). Suomessa laji kuuluu Suomen Miekkailuliiton toimintaan. Laji on ainoa kamppailulaji, jossa pyörätuolinkäyttäjät voivat kilpailla paralympialaistasolla.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji esiteltiin ensimmäisen kerran Englannissa International Stoke Mandeville Games-nimisessä tapahtumassa. Ensimmäinen käytetty ase pyörätuolimiekkailussa oli säilä. Vuonna käyttöön tuli myös 1956 floretti ja kalpa.[2]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyörätuolimiekkailussa on kolme kategoriaa, joita merkitään A-,B- ja C-kirjaimilla. Ryhmän A urheilijoilla on hyvä tasapaino ja taipuisa ja esteettä liikkuva ylävartalo. Ryhmässä B on huono tasapaino ja liikkuvuus, mutta ainakin yksi esteettä liikkuva käsi. Ryhmän C urhelijoilla on vamma kaikissa neljässä raajassa.[2] Vammat, jotka tuovat kilpailukelpoisuuden pyörätuolimiekkailuun ovat:[3]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Suomen miekkailu- ja 5-otteluliitto: Pyörätuolimiekkailu Viitattu 20.9.2016.
  2. a b Kalpaveljet: pyörätuolimiekkailu Viitattu 20.9.2016.
  3. Paralympiakomitea: Pyörätuolimeikkailun luokitukset Viitattu 20.9.2016.