Push Email

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Push Email (push e-mail) tai push-sähköposti on yleistynyt nimike tekniikalle, joka mahdollistaa sähköpostin vastaanoton mobiililaitteeseen ilman, että ko. laite käy hakemassa tai tarkastelemassa mahdollisesti uusia saapuneita sähköposteja palvelimelta. Tässä tapauksessa mobiililaitteen asiakasohjelma on valmiustilassa ottaen vastaan palvelimelle saapuneet uudet sähköpostiviestit siten, että ne välittyvät palvelimelta push-tekniikalla vastaanottavalle mobiililaitteelle.

Push Email vs. perinteinen sähköposti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisissä UNIX-pohjaisissa sähköpostijärjestelmissä sähköpostiohjelma pollaa palvelimelta uusia viestejä, ja jos niitä on, lataa ne käyttäjän postilaatikkoon. Palvelimelle asti puolestaan sähköpostit ovat yleensä ikään kuin työnnettyjä. Push-sähköpostissa "työntö" jatkuu vielä käyttäjän sähköpostisovellukselle asti.

Sähköpostin "veto" palvelimelta on ollut perinteisesti käytetty tapa, koska monesti verkkoyhteys on ollut rajallista, esimerkiksi kannettavan tietokoneen tai matkapuhelimen käyttäjä muodostaa soittosarjayhteyden muutaman kerran päivässä ladatakseen sähköpostinsa.

Järjestelmän osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sähköpostipalvelimen läheisyydessä siihen synkronoituna Push Email järjestelmään kuuluva ("Enterprise") palvelin, joka on synkroonissa sähköpostilaatikoiden tapahtumien kanssa.
  • Matkapuhelinoperaattorille ulkoistettu Push Email järjestelmään kuuluva ("NOC") palvelin, joka on yhteydessä ("Enterprise") palvelimeen. Samalla puhelinoperaattorin verkossa oleva ("NOC") palvelin on Push Email mobiililaitteen kirjautumispalvelin sekä tunnistamispalvelin.
  • Mobiililaitteessa on Push Email yhteensopiva asiakasohjelmisto.

Toimintaperiaate[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun päätelaite on matkapuhelinverkossa, niin Push Email -asiakasohjelmisto pitää automaattiajossa GPRS-yhteyttä auki puhelinoperaattorin verkkoon sijoitettuun ("NOC") palvelimeen, joten mobiili päätelaite on koko ajan valmiustilassa. Joissakin ratkaisuissa käytetään ns. "Direct Access" -mallia eli suoraa yhteyttä. Tällöin mobiili päätelaite on suorassa yhteydessä sähköpostipalvelimeen, jolloin ("NOC"-) palvelinta ei tarvita.

Kun uusi sähköpostiviesti saapuu sähköpostipalvelimelle käyttäjän sähköpostilaatikkoon, ("Enterprise") palvelin välittää heti saapuneen sähköpostiviestin otsikkotiedot operaattorin verkossa olevalle ("NOC"-) palvelimelle. Tämä taas "työntää" viestin eteenpäin siihen yhteydessä olevaan päätelaitteeseen, jolloin viesti saapuu vain muutaman sekunnin viiveellä palvelimelta päätelaitteelle.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri käyttäjäryhmille tarjotaan erilaisia pushmail-palveluja. Erilaisia käyttäjäryhmiä voivat olla esimerkiksi suuremmat yritykset, PK-yritykset ja henkilöasiakkaat.

Palvelu valitaan käytetystä sähköpostijärjestelmästä ja halutuista palveluista riippuen. Yksityishenkilöille suunnatuissa palveluissa on tuettuna usein vain sähköposti, mutta yrityksille suunnattuihin palveluihin sisältyy sen lisäksi ja kalenteri- ja yhteystiedot.

Suuryrityksille käy usein palvelu, jossa yrityksellä on käytössään oma sähköpostipalvelin ja ohjelmisto asennetaan yrityksen palomuurien taakse. Ratkaisu ei vaadi erillisten tietoliikenneporttien avaamista palomuuriin. Vaatimuksena on ainoastaan http- ja https-liikenteen salliminen ulos yrityksen lähiverkosta. Järjestelmä on suunniteltu siten, että käyttäjämäärien noustessa hyvin suureksi (tuhansia käyttäjiä), kokonaisuus skaalautuu helposti ylöspäin riittävän suorituskyvyn varmistamiseksi. Palvelu mahdollistaa käyttäjälle reaaliaikaisen sähköpostin, kalenterin ja yhteystietojen käytön. Voidaan yhdistää muun muassa Microsoft Exchange, Novell Groupwise ja Lotus Domino –palvelimiin.

Henkilöasiakkaille ja PK-yrityksille käy usein palvelu, jossa se tarjotaan vain muutamalle käyttäjälle. Käyttöön saadaan kaikki reaaliaikaiset sähköposti, kalenteri ja yhteystieto- ominaisuudet, kun yrityksen käytössä olevissa Microsoft Outlook, Novell Groupwise tai Lotus Notes -sähköpostiohjelmissa. Tähän käytetään ohjelmistoa, joka asennetaan käyttäjän työasemalle tai vaikkapa yhteiselle tulostinpalvelimelle, jolloin se pystyy välittämään palveluun liitettyihin matkapuhelinliittymiin sähköpostit yms. reaaliaikaisesti.

Palvelu voidaan asentaa myös henkilöasiakkaille ja PK-yrityksille, joilla on käytössään ulkoinen ISP-sähköposti. Tällainen palvelu tukee sähköpostijärjestelmiä, joissa on SPOP- tai POP3-rajapinta.

Edut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Operaattoririippumattomuus
  • Hyvä tietoturva
  • Helppo käyttöönottaa ja käyttää
  • Ajasta ja paikasta riippumaton
  • Aika- ja kustannussäästöt

Ongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jatkuva sähköpostitulva
  • Akun nopea kuluminen jatkuvan yhteyden vuoksi
  • GPRS-kulut (varsinkin ulkomailla)

Tietoturva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelut hyödyntävät yleensä yleisesti turvallisiksi todettuja, standardin mukaisia tietoturvaratkaisuja.

  • 128-bittinen, päästä päähän, symmetrinen AES -salaus

Tietojen salaus tapahtuu päästä päähän siten, että tapahtumat siirretään älypuhelimesta/älypuhelimeen/työpöydälle salakirjoitettuina.

  • koko viesti salakirjoitetaan, ei ainoastaan viestin runkoa
  • yrityksen tietoturva-asetuksiin ei kosketa esimerkiksi avaamalla ylimääräisiä portteja palomuuriin,

Palvelu käyttää yrityksen olemassa olevaa sähköpostireititystä ja siten olemassa olevia palomuuriasetuksia

  • yhteys turvattu

Viestiliikenteen siirtämiseen GRPS-yhteys, joka on turvallinen ja standardisoitu.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Push Email -tuotteita ja -palveluita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]