Lähdekoodi sivulle Puola-Liettua

{{Historiallisen valtion tiedot
 |koko-nimi                   = Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta
 |virallinen nimi             = Królestwo Polskie i Wielkie Księstwo Litewskie
 |nimi-genetiivissä           = 
 |vuosi_alku                  = 1569 
 |vuosi_loppu                 = 1795 
 |lippu                       = [[Tiedosto:Chorągiew królewska króla Zygmunta III Wazy.svg|125px]]
 |lippu-teksti                = 
 |vaakuna                     = [[Tiedosto:Coat of arms of the Polish-Lithuanian Commonwealth.svg|125px]]
 |vaakuna-teksti              = 
 |tunnus                      = 
 |tunnus-teksti               = 
 |sijainti                    = Rzeczpospolita 1619 - 1621.png
 |sijainti-selite             = Puola-Liettua (tummanvihreällä) vasalleineen (vaaleanvihreällä) vuonna 1619.
 |valtiomuoto                 = [[perinnöllinen monarkia]] <small>(1569–1572)</small><br>[[vaalimonarkia]] <small>(1573–1791; 1792–1795)</small><br>[[perustuslaillinen monarkia]] <small>(1791–1792)</small>
 |osa                         = 
 |valtionpäämies              = '''Ensimmäinen:'''<br>[[Sigismund II]] <small>(1569–1572)</small><br>'''Viimeinen:'''<br>[[Stanislaus II Poniatowski]] <small>(1764–1795)</small>
 |valtionpäämiehen-nimike     = [[Luettelo Puolan hallitsijoista|Puolan kuningas]] / [[Liettuan suuriruhtinas]]
 |hallituksenpäämies          = 
 |hallituksenpäämiehen-nimike = 
 |pääkaupunki                 = [[Krakova]] <small>(vuoteen 1596)</small><br>[[Varsova]] <small>(vuoden 1596 jälkeen)</small>
 |pääkaupungin-koordinaatit   = 
 |muut-kaupungit              = 
 |pinta-ala                   = noin 1&nbsp;000&nbsp;000
 |maapinta-ala                = 
 |vesipinta-ala               = 
 |väkiluku                    = noin 11&nbsp;000&nbsp;000
 |väestönlaskentavuosi        = 
 |väestötiheys                = 
 |uskonto                     = [[katolinen kirkko|katolisuus]]
 |historia1                   = [[Lublinin unioni]]
 |pvm1                        = [[1. heinäkuuta]] [[1569]]
 |historia2                   = [[Puolan ensimmäinen jako]]
 |pvm2                        = [[5. elokuuta]] [[1772]]
 |historia3                   = perustuslaki astui voimaan
 |pvm3                        = [[3. toukokuuta]] [[1791]]
 |historia4                   = [[Puolan toinen jako]]
 |pvm4                        = [[23. tammikuuta]] [[1793]]
 |historia5                   = [[Puolan kolmas jako]]
 |pvm5                        = [[24. lokakuuta]] [[1795]]
 |historia6                   = 
 |pvm6                        = 
 |historia7                   = 
 |pvm7                        = 
 |historia8                   = 
 |pvm8                        = 
 |historia9                   = 
 |pvm9                        =   
 |historia10                  = 
 |pvm10                       =  
 |kieli                       = 
 |viralliset-kielet           = [[puolan kieli|puola]], [[latina]]
 |yleisimmät-kielet           = 
 |lukutaito                   = 
 |valuutta                    = [[złoty]] ja [[grosz]], [[Gdańsk]]in kaupungilla omat kolikot
 |bkt                         = 
 |bkt-per-asukas              = 
 |hdi                         = 
 |maatalous                   = 
 |palvelut                    = 
 |teollisuus                  = 
 |aikavyöhyke                 = 
 |kesäaika                    = 
 |lyhenne                     = 
 |maatunnus                   = 
 |ajoneuvo                    = 
 |lentokone                   = 
 |suuntanumero                = 
 |tunnuslause                 = ''Si Deus Nobiscum quis contra nos'' (”Jos Jumala on kanssamme, niin kuka on meitä vastaan”) ja 1700-luvulta lähtien ''Pro Fide, Lege et Rege'' (”Uskon, lain ja kuninkaan puolesta”)
 |kansallislaulu              = 
 |kansallislaulun-tyyppi      = 
 |kansallislauluääni          = 
 |edeltäjät                   = {{Puolan kuningaskunta (1385–1569)}}<br>{{Liettuan suuriruhtinaskunta}}
 |edeltäjänimike              = Edeltäjät
 |seuraajat                   = {{Itävallan arkkiherttuakunta}}<br>{{Preussin kuningaskunta}}<br>{{Venäjän keisarikunta}}
 |seuraajanimike              = Seuraajat
 |alaviite                    = 
 }}
'''Puola-Liettua''', muodollisemmin '''Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta''' ({{k-pl|Królestwo Polskie i Wielkie Księstwo Litewskie}}), oli vuosina 1569–1795 [[Keski-Eurooppa|Keski-]] ja [[Itä-Eurooppa|Itä-Euroopassa]] sijainnut suurvalta, joka syntyi, kun [[Puolan kuningaskunta (1385–1569)|Puolan kuningaskunta]] ja [[Liettuan suuriruhtinaskunta]] muodostivat [[valtioliitto|valtioliiton]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2004/apr/16/eu.poland|nimeke=Poland factfile|tekijä=Jeffery, Simon|julkaisu=The Guardian|ajankohta=2004-04-16|viitattu=2023-05-03|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>

Valtioliitosta on historiankirjoituksessa käytetty myös nimitystä ''Molempain kansain tasavalta'' ({{k-pl|Rzeczpospolita Obojga Narodów}}), joka on kuitenkin syntynyt vasta 1967, kun [[Leon Lech Beynar]] kirjoitti salanimellä Paweł Jasienica kolmiosaisen kirjasarjan nimeltä ''Rzeczpospolita Obojga Narodów''.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://stephendanko.com/blog/3478|nimeke=Describing Place Names in the Polish-Lithuanian Commonwealth 1569-1795|tekijä=Steve|julkaisu=Steve's Genealogy Blog|ajankohta=2009-02-22|viitattu=2023-05-03|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> [[Tasavalta|Tasavallaksi]] tätä [[monarkia|monarkistista]] valtiota kutsuttiin siksi, että [[Szlachta|maalaisaatelilla]] oli valtiopäivillä huomattava valta, jota vahvisti muodostunut ''[[liberum veto]]'' eli kenen tahansa yksittäisen valtiopäivämiehen [[veto-oikeus]] käsiteltävän esityksen hyväksymiseen.  

Nimestä huolimatta Puolan ja Liettuan asema valtioliitossa ei ollut tasa-arvoinen, vaan Liettuan asema heikkeni ajan mittaan. Heikkeneminen näkyi konkreettisesti siitä, että Liettuan suuriruhtinaskunnan hallitsemia idästä valloitettuja alueita siirrettiin Puolan kuningaskunnan hallintaan. Puolaan verrattuna Liettua oli omalta väestöpohjaltaan vähäisempi.

== Historia ==
[[Tiedosto:Unia Lubelska.JPG|pienois|[[Lublinin unioni|Lublinin sopimuksen]] solmimista vuonna 1569 kuvaava maalaus, jonka [[Jan Matejko]] teki sopimuksen 300-vuotisjuhlavuonna 1869.]]
[[Tiedosto:Rzeczpospolita.png|pienois|Puola-Liettua suurimmillaan. Vaaleanpunaiset alueet aluemenetyksiä [[Brandenburgin markkreivikunta|Brandenburgille]] 1657, [[Ruotsi]]lle ja Brandenburgille 1660, [[Moskovan Venäjä|Venäjälle]] 1667 ja 1686.]]
Liittovaltion syntyä oli edeltänyt pitkä [[personaaliunioni]]en aika: vuodesta 1446 alkaen Puolan kuninkaana oli ollut Liettuan suuriruhtinas.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.historyfiles.co.uk/KingListsEurope/EasternPoland.htm|nimeke=Kingdoms of Central Europe - Poland|tekijä=Kessler, P. L.|julkaisu=The History Files|viitattu=2023-05-03|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Varsinainen valtioliitto muodostettiin [[Puolan kuningaskunta (1385)|Puolan kuningaskunnasta]] ja [[Liettuan suuriruhtinaskunta|Liettuan suuriruhtinaskunnasta]] [[Lublinin unioni|Lublinin sopimuksella]] 1. heinäkuuta 1569. Valtioliiton synty oli [[Sigismund II|Sigismund II:n]], [[Jagello (dynastia)|Jagellon dynastian]] viimeisen kuninkaan, suuri saavutus. Hänen kuoltuaan vuonna 1572 maa oli kolme vuotta ilman valtionpäämiestä.

Silloin syntyi valtiomuoto, jota kutsutaan puolalaisessa historiankirjoituksessa ensimmäiseksi tasavallaksi (''Rzeczpospolita'') tai tätä tarkemmin aatelistasavallaksi (''Rzeczpospolita szlachecka''). Tällä halutaan korostaa [[Puolan jaot|Puolan jakoja]] edeltäneen itsenäisen Puolan monarkistisen hallinnon kansanvaltaisuutta. [[Aateli]]sto sai valita kuninkaan äänestämällä. Tämä vaaleilla valittu monarkki hoiti sekä [[Puolan kuningas|Puolan kuninkaan]] että Liettuan suuriruhtinaan tehtävät. Monarkistiselle valtioliitolle valittiin myös yhteinen edustajisto sekä senaatti. Puola-Liettuassa Liettua onnistui säilyttämään oman lakinsa, hallinnon, budjetin ja armeijan,<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.zum.de/whkmla/region/eceurope/lithuania15691795.html|nimeke=WHKMLA : History of Lithuania, 1569-1795|julkaisu=World History at KMLA|viitattu=2023-05-03|kieli={{en}}}}</ref> tosin vähitellen vallan painopiste siirtyi yhä enemmän Puolaan.

Puolan ja Liettuan yhteistoiminnasta huolimatta [[Venäjän keisarikunta]] onnistui ottamaan haltuunsa alueita [[Ukraina]]sta. Ensimmäisen tasavallan aika päättyi [[Puolan kolmas jako|Puolan kolmanteen jakoon]] vuonna 1795.

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi}}

{{Puolan historia}}
[[Luokka:Puolan entiset valtiot ja valtiomuodostelmat]]
[[Luokka:Liettuan historia]]
[[Luokka:Latvian historia]]
[[Luokka:Valko-Venäjän historia]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]