Punapääseppä
| Punapääseppä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Tikkalinnut Piciformes |
| Heimo: | Tukaanit Ramphastidae |
| Suku: | Kardinaalisepät Eubucco |
| Laji: | versicolor |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Eubucco versicolor |
|
 |
|
| Alalajit[2] | |
|
|
| Katso myös | |
Punapääseppä (Eubucco versicolor) on tukaaneihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan Etelä-Amerikasta.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Punapääseppä voi kasvaa noin 16 cm pitkäksi. Sukupuolet eroavat toisistaan ulkonäöltään. Punapääseppäkoiraan pää on kellanvihreää niskaa lukuun ottamatta punainen ja naaraalla se on sininen. Lajin koiraalla on sininen viiksijuova ja punainen kurkku, kun taas naaraalla kurkkukin on sininen. Rinta on väriltään keltainen ja sen poikki kulkee punainen raita. Linnun vatsa on keltaisen ja vihreän raidoittama. Punapääsepän selkä ja siivet ovat vihreät ja pyrstö ruskea. Nokka on pitkähkö ja vihertävänkeltainen.[3][4]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Punapääseppää tavataan Perusta ja Boliviasta. Lajin elinympäristöä ovat kosteat metsät ja erityisesti se liikkuu päällyskasvillisuuden joukossa. Linnun ravintoa ovat erityisesti siemenet ja hedelmät, mutta se voi syödä myös hyönteisiä. Punapääseppä pesii heinäkuusta joulukuulle.[3][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Eubucco versicolor IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Eubucco versicolor (TSN 554274) itis.gov. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Short, L.L., Horne, J.F.M. & Kirwan, G.M.: Blue-moustached Barbet (Eubucco versicolor) Handbook of the Birds of the World Alive. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Lester Short,Jennifer F. M. Horne: Toucans, Barbets, and Honeyguides, s. 315-317. Oxford University Press, 2001. ISBN 978-0-19-854666-5. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.4.2020). (englanniksi)