Prokloksen talo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Prokloksen talo
Οικία Πρόκλου
Sijainti Dionysíou Areopagítou,
Ateena, Kreikka Kreikka
Koordinaatit 37°58′11.5″N, 23°43′32″E
Rakennustyyppi yksityistalo
Valmistumisvuosi n. 400-luku
Omistaja Plutarkhos, Syrianos, Proklos
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Prokloksen talo (kreik. Οικία Πρόκλου, Oikía Próklou) oli antiikin aikainen yksityistalo, joka sijaitsi Ateenassa Akropoliin etelärinteellä. Sen arvellaan kuuluneen uusplatonilaiselle filosofi Proklokselle. Talon raunioita on tutkittu nykyaikana. Tutkimuksessa se tunnetaan usein nimellä "Rakennus Khii" ("Building Chi").[1]

Talo on myöhäisen roomalaisajan rakennus. Se oli todennäköisesti alun perin Plutarkhoksen, joka oli perustanut Ateenan uusplatonilaisen koulun, 400-luvun alussa rakennuttama.[2] Myöhemmin se siirtyi Proklokselle. Uusplatonilainen uudelleen henkiin herätetty ”Platonin Akatemia” toimi rakennuksessa näin ilmeisesti useita vuosia. Rakennus hylättiin 500-luvulla sen jälkeen, kun keisari Justinianus määräsi Ateenan filosofikoulut suljettaviksi. Talo löydettiin ja sitä tutkittiin osittain vuonna 1955 Dionysíou Areopagítou -kadun rakennustöiden yhteydessä.

Proklos oli uusplatonilaisen koulun johtaja ja kaupungin merkkihenkilöitä. Rakennus on tunnistettu Prokloksen taloksi perustuen sekä antiikin aikaisiin tekstilähteisiin että arkeologisiin löytöihin. Tekstilähde, johon tunnistus perustuu, on myöhemmän uusplatonilaisen Marinoksen teos Prokloksen elämä (Vita Procli). Marinos kirjoitti, että Prokloksen talo, jossa hänen edeltäjänsä Syrianos ja Plutarkhos olivat asuneet aiemmin, sijaitsi Sofokleen tunnetuksi tekemän Asklepieionin sekä Dionysoksen teatterin vieressä sijainneen Dionysoksen temppelin läheisyydessä. Marinoksen mukaan talo myös näkyi Akropoliille.[3]

Useimmat tutkijat ovat katsoneet arkeologisten löytöjen tukevan johtopäätöstä siitä, että löydetty talo olisi juuri kuvattu Prokloksen talo. Talossa on suuri keskussali, jonka ympärillä on pienempiä saleja sekä apsis, jossa on syvennyksiä mahdollisesti patsaita varten. Talossa on suoritettu pakanallisia uhrimenoja ja muita toimituksia, ja sieltä on löydetty pakanallisia patsaita, kuten Kybelen patsas; Marinoksen kuvauksen mukaan Kybele oli eräs Prokloksen erityisesti palvomista jumalista. Apsista on voitu käyttää luentosalina. Tunnistus on kuitenkin myös kyseenalaistettu.[1][4]

Tutkimusten jälkeen talon rauniot täytettiin ja Dionysíou Areopagítou -katu rakennettiin sen päälle. Rakennuksen ääriviivat on merkitty katuun Parthenónos- ja Dionysíou Areopagítou -katujen risteykseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Castrén, Paavo (toim.): Post-Herulian Athens. Papers and Monographs of the Finnish Institute at Athens. vol. 1. Helsinki: Suomen Ateenan-instituutin säätiö, 1994.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Karivieri, Arja: "The 'House of Proclus' on the Southern Slope of the Acropolis: A Contribution". Teoksessa Castrén 1994, s. 115-139.
  2. Castrén, Paavo: "General Aspects of Life in Post-Herulian Athens". Teoksessa Castrén 1994, s. 7, 12.
  3. Marinos: Prokloksen elämä (Vita Procli) 29. Teoksessa Marinus (Neapolitanus), Jean François Boissonade: Vita Procli. J. A. G. Weigel, 1814. Teoksen verkkoversio.
  4. Stirling, Lea Margaret: The learned collector: mythological statuettes and classical taste in late antique Gaul, s. 200-203. University of Michigan Press, 2005. ISBN 0472114336. Teoksen verkkoversio.