Pramoedya Ananta Toer

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pramoedya Ananta Toer
Pramoedya Ananta Toer 1950-luvulla
Pramoedya Ananta Toer 1950-luvulla
Henkilötiedot
Syntynyt6. helmikuuta 1925
Kuollut30. huhtikuuta 2006 (81 vuotta)
Kansalaisuus Indonesia
Ammatti Kirjailija
Kirjailija
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Pramoedya Ananta Toer[1] (6. helmikuuta 192530. huhtikuuta 2006) oli indonesialainen kirjailija, joka kirjoitti esseitä, novelleja, romaaneja ja keskustelukirjojaselvennä ja käsitteli kotimaansa ja sen kansan historiaa. Hänen teostensa aihepiirit ulottuvat siirtomaavallan ajasta itsenäisyystaistelun ja Japanin miehityksen kautta siirtomaavallan jälkeisiin Sukarnon ja Suharton autoritaarisiin kausiin.

Pramoedyan kirjoitukset joutuivat toisinaan siirtomaaisäntien ja myöhemmin kansallisten vallanpitäjien epäsuosioon. Pramoedyan tuotantoa sensuroitiin Indonesiassa ennen uudistusten aikaa,selvennä vaikka hänen maineensa Indonesian ulkopuolella kasvoi. Suharton valtakauden alussa Pramoedyaa pidettiin aiemman hallinnon jäänteenä, vaikka hän oli joutunut vastatusten edellistenkin vallanpitäjien kanssa. Hänet karkotettiin moneksi vuodeksi Burun saarelle, jolla pidettiin poliittisia vankeja. Siellä Pramoedya loi maineikkaimman teoksensa Buru Quartet, jota hän kertoi suullisesti muille vangeille ennen kuin se kirjoitettiin muistiin ja salakuljetettiin pois saarelta. Hän vastusti sekä eräitä Sukarnon että tämän seuraajan Suhartonkin ratkaisuja. Kritiikki hänen teoksissaan on usein kätkettyä, vaikka Pramoedya olikin kolonialismin ja rasismin suorasanainen vastustaja. Vuosien mittaisen vankeuden ja kotiarestin aikana hänestä tuli ihmisoikeuksien ja sananvapauden puolustajien cause célèbre.

Palkinnot ja tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävimmät teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kranji-Bekasi Jatuh, 1947
  • Perburuan, 1950
  • Keluarga Gerilya, 1950
  • Bukan Pasarmalam 1951
  • Cerita dari Blora 1952
  • Gulat di Jakarta 1953
  • Korupsi, 1954
  • Midah - Si Manis Bergigi Emas, 1954
  • Cerita Calon Arang, 1957
  • Hoakiau di Indonesia 1960
  • Panggil Aku Kartini Saja I & II, 1962
  • Buru-kvartetto
    • Bumi Manusia, 1980
    • Anak Semua Bangsa, 1980
    • Jejak Langkah, 1985
    • Rumah Kaca, 1988
  • Gadis Pantai, 1982
  • Nyanyi Sunyi Seorang Bisu, 1995
  • Arus Balik, 1995
  • Arok Dedes, 1999
  • Mangir, 1999
  • Larasati, 2000
  1. Jaavalaisilla ei ole länsimaisessa mielessä sukunimeä. Toer ei siis ole Pramoedyan sukunimi, hänestä käytetään yleensä virallisesti vain nimeä herra Pramoedya.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]