Postileima

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomalainen koneellinen postileima vuodelta 1982.

Postileima on postilaitoksen käyttämä merkintä, jolla postilähetykseen kiinnitetty postimerkki mitätöidään. Postileimasta ilmenevät yleensä postituspäivä ja -aika sekä postituspaikka. Postileima voidaan lyödä lähetykseen käsin (käsileimasimella tai ketjuleimasimella) tai koneellisesti. Leima osoittaa, että postimerkit on käytetty kuljetusmaksuksi.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen postileima otettiin käyttöön Englannissa vuonna 1661. 1800- ja 1900-luvulla postilähetykseen saatettiin lyödä useita leimoja sen kulkureitillä ja lähetys leimattiin myös saapumispaikassa. Leima voi myös osoittaa, että lähetys on kulkenut esimerkiksi ilmalaiva- tai helikopterikuljetuksessa.

Postileimasimessa käytetään yleensä mustaa mustetta, jotta se erottuu postimerkistä. Erikoisleimoissa on käytetty myös esimerkiksi punaista mustetta.

Postileiman osoittama lähetyspäivä on virallinen tieto lähetyspäivästä, ja merkintä ratkaisee silloin kun hakemus tai muu asiakirja on postitettava viimeistään tiettynä päivänä.

Aikaisemmin suomalaisissa postileimasimissa luki postitoimipaikan nimi (esimerkiksi "Helsinki 25 · Helsingfors 25"), mutta nykyisin leimasimissa on postinumero ja paikannimi. Leiman kieli määräytyy paikkakunnan kieliolojen mukaan. Niin kutsuttu filateelinen leimaus tarkoittaa, että leima kohdistetaan postimerkkeihin Postin leimausohjeen mukaisesti.

Postileimat muodostavat filateliassa oman keräilykohteensa, ja ne kuuluvat postihistorian alaan. Hyvälaatuinen tai harvinainen postileima voi kasvattaa postimerkin arvoa, tai kohteen arvo muodostuu ainoastaan leimasta.

Postin lajittelukeskuksissa postilähetyksiä leimataan yhä harvemmin. Vuonna 2016 arvioitiin, että postimerkein varustetuista lähetyksistä vain 10–20 % saa postileiman, jolla postimerkki osoitetaan käytetyksi.[1]

Erikoisleimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Posti julkaisee vuosittain kymmenkunta erikoisleimaa, joita käytetään lyhyen aikaa suurtapahtumien yhteydessä, ja uusien postimerkkien ilmestymispäivänä käytetään merkkikohtaista erikoisleimaa (ensipäiväleima). Erikoisleimat ovat yleensä koristeellisempia kuin tavalliset postileimat, ja niissä käytetään kuva-aiheita. Lisäksi matkailukohteissa voidaan käyttää pysyvästi kuvaleimaa.

Frankeeraus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frankeerauksella tarkoitetaan tehtävää postimaksuarvon osoittavan leiman tekemistä frankeerauskoneella. Frankeerausta käyttävät paljon postia lähettävät yritykset. Frankeerauskoneeseen ladataan tietty määrä maksua. [2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lehtinen, Toni: Leimaamisesta tuli postille ongelma. Helsingin Sanomat, 15.11.2016, s. A 12. Artikkelin verkkoversio.
  2. Postihistorian käsitteitä, Postihistoriallinen yhdistys ry

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fager, T.: Suomen erikoisleimat 1920–1993. Pyhäsalmi, 2005.
  • Heimo, P.: Suomen telaleimat. Suomen Filatelistiliitto. Lahti, 1986.
  • ”Postimerkit ja -leimat”, Otavan Suuri Ensyklopedia 7, s. 5437–5438. Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-05468-6.
  • Vaarnas, Kalle: Filatelian taito. Helsinki: Otava, 1969.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta postileimat.