Polytetrafluorieteeni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Teflonia käytetään muun muassa pannujen pinnoitteena.

Polytetrafluorieteeni (IUPACin lyhenne PTFE) on polymeeri, jossa hiiliketjuun on liittynyt fluoriatomeja. Sitä kustutaan usein kauppanimellä Teflon.

Teflon oli alun perin DuPont yhtiön kauppanimi vuonna 1938 patentoimalleen polytetrafluorieteenille. Polytetrafluorieteenin muita kauppanimiä ovat Fluon ja Hostaflon.

PTFE
PFA
PTFE-molekyyliketju

Polytetrafluorieteeniä valmistetaan polymeroimalla tetrafluorieteeniä: Teflonin kitkakerroin itseään ja terästä vasten on 0,05–0,1, joka on kolmanneksi pienin tunnetuista materiaaleista BAMin ja timantin jälkeen.[1]

PTFE:n sulamispiste on 327 °C, minkä vuoksi sitä käytetään paistinpannujen pinnoitteena. Sitä käytetään myös esimerkiksi kemikaalien säilytykseen ja putkistoissa, koska se ei reagoi herkästi. Pintojen pinnoittaminen teflonilla on haastavaa, koska se tarttuu vaikeasti muihin materiaaleihin. Pinnoittaminen tapahtuu yleensä sintraamalla teflonpulveri kiinni pintaan.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teflon keksittiin sattumalta vuonna 1938. DuPont-yhtiön tutkija Roy J. Plunkett työskenteli etsien uusia jäähdytysaineita, ja pumppasi fluoripitoista kaasua kaasupulloon. Hämmästyksekseen hän huomasi, että venttiiliä avattaessa mitään ei tullut ulos. Hän leikkasi pullon auki ja totesi korkeapaineisen kaasun muuttuneen vaaleaksi jauhemaiseksi aineeksi. Kaasupullon rauta oli toiminut katalyyttinä. Kolme vuotta kestäneen tutkimuksen jälkeen DuPont patentoi aineen 1941 ja rekisteröi Teflon-kauppanimen 1944.

Teflonia valmistettiin ensimmäisen kerran 1938 ja sen ensimmäinen merkittävä käyttökohde oli uraaniheksafluoridin säilytys Yhdysvaltain Manhattan-projektin yhteydessä. Teflonia tuli myyntiin 1946. Teflonia luullaan tästä huolimatta toisinaan NASA:n Apollo-kuuohjelman sivutuotteeksi.

Terveysriskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EU kielsi REACH-asetuksella vuonna 2008 markkinoimasta esineitä, joissa on yli 0,15 prosenttia PFOS:ta aineeseen liittyvien terveysriskien vuoksi.[2]

Myös PFOA:lle altistuminen lisää tutkimusten mukaan immuunijärjestelmän toimintahäiriöiden riskiä jopa kaikkein alhaisimmilla altistustasoilla. Sille altistuminen saattaa myös lisätä riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauteen, rinta-, kives- ja haimasyöpään sekä moniin muihin sairauksiin.[3].

Teflonin kehittäjäyritys DuPont on pitänyt yli 20 vuotta omana tietonaan, että teflonin valmistuksessa käytettävä Perfluoro-oktaanihappo saattaa olla haitallinen ihmisille ja ympäristölle. DuPontin mukaan teflonilla käsitellyt kuluttajatuotteet ovat turvallisia eikä aineesta jää pitoisuuksia valmiiseen tuotteeseen. Amerikkalaisen ympäristöjärjestön Environmental Working Groupin (EWG) mukaan PFOA on eläinkokeissa aiheuttanut muun muassa syöpää ja kehitysvammoja.[4][5]

Perfluoro-oktaanihappo PFOA oli viranomaisarvioinnin alla vuonna 2010, koska siihen mennessä kertynyt näyttö sen haitoista oli ollut ristiriitaista. Perfluoro-oktaanihappoon liitettyjä haittavaikutuksia ovat kilpirauhashormonipitoisuuksien muutokset, maksan toiminnan heikkeneminen sekä rasva-aineenvaihdunnan muutokset.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Fluoroplastic Comparison – Typical Properties.
  2. Vältä näitä kemikaaleja. : 27.8.2010. https://www.terve.fi/artikkelit/valta-naita-kemikaaleja
  3. 2007 EWG Assessment of EPA Draft Human Health Risk Assessment for the Teflon Chemical PFOA. 7.11. 2007. https://www.ewg.org/research/ewg-assessment-epa-draft-human-health-risk-assessment-teflon-chemical-pfoa
  4. Enviromental working group: PFCs: Global Contaminants: Teflon and other non-stick pans kill birds (englanniksi)
  5. Leena Pätiälä: Lemmikkilinnut ja kodin vaarat (pdf)
  6. Vältä näitä kemikaaleja. : 27.8.2010. https://www.terve.fi/artikkelit/valta-naita-kemikaaleja