Plasmiini
Plasmiini eli fibrinaasi tai fibrinolysiini on proteaaseihin kuuluva entsyymi, joka hydrolysoi useita proteiineja, erityisesti veren hyytymistä aiheuttavia fibriinejä. Plasmiinin aktivoijilla ja inhibiittoreilla on tämän vuoksi tärkeä rooli joko veren hyytymisen ehkäisyssä tai edistämisessä. Plasmiinin EC-numero on EC 3.4.21.7.[1][2]
Rakenne ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Plasmiini on kahdesta aminohappoketjusta koostuva ja molekyylimassaltaan noin 82–90 kDa oleva proteiini. Se kuuluu glykoproteiineihin eli siinä on myös hiilihydraattiosa. Ihmisen elimistössä se esiintyy epäaktiivisena tsymogeenina plasminogeenina. Plasminogeeni aktivoituu plasmiiniksi sekä sisäsynteisten, että eräiden eksogeenisten tekijöiden vaikutuksesta. Sisäsyntyinen tekijä on esimerkiksi urokinaasientsyymi ja ulkoisia tekijöitä ovat muun muassa streptokinaasi, alteplaasi, anistreplaasi ja reteplaasi. Aktivoitumisen aikana plasminogeenin eräs arginiinin ja valiinin välinen peptidisidos hydrolysoituu. Aktivoijia voidaan käyttää lääketieteessä aktivoimaan fibrinolyysiä eli verihyytymien hydrolyysiä. Plasmiinin aktivoitumista estävät eräät proteiinit kuten antiplasmiini ja aprotiniini sekä eräät pienemmät molekyylit kuten traneksaamihappo ja aminokapronihappo.[1][2][3][4][5][6][7][8]
Plasmiini hajottaa entsyymien arginiinin ja lysiinin välisiä peptidisidoksia ja eräitä esterisidoksia. Paitsi fibriiniä entsyymi kykenee hydrolysoimaan myös eräitä muita proteiineja esimerkiksi kaseiinia, fibronektiiniä, laminiinia, kininogeeniä ja proinsuliinia. Reaktiossa välivaiheena on asyylientsyymi-intermediaatti.[1][2][7][8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c EC 3.4.21.7 - plasmin Brenda. Viitattu 7.6.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c Daniel L. Purich, R. Donald Allison: The Enzyme Reference, s. 687. Academic Press, 2003. ISBN 9780080550817. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.6.2016). (englanniksi)
- ↑ Jaana Kallio: 37. Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 7.6.2016.
- ↑ Hiremagalur N. Jayaram, Gupreet S. Ahluwalia & David A. Cooney:Enzyme Applications, Therapeutic, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 7.6.2016
- ↑ Jeanine M. Walenga, Walter P. Jeske, Peter Bacher & Jawed Fareed: Blood Coagulation and Anticoagulant Drugs, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 7.6.2016
- ↑ Georg-Burkhard Kresse: Enzymes, 6. Enzymes in Therapy, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2008. Viitattu 7.6.2016
- ↑ a b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 840. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
- ↑ a b Thomas Scott,Eric Ian Mercer: Concise encyclopedia biochemistry and molecular biology, s. 525. Walter de Gruyter, 1997. ISBN 978-3110145359. (englanniksi)