Planeettamme Maa

Planeettamme Maa
Planet Earth
Tyyli	Luontodokumentti
Kestoaika	55 minuuttia
Alkuperämaa	Yhdistynyt kuningaskunta
Alkuperäiskieli	englanti
Verkko	BBC One BBC HD
Esitetty	5. maaliskuuta – 10. joulukuuta 2006
Jaksoja	11
Aiheesta muualla
IMDb
Infobox OK

Planeettamme Maa (engl. Planet Earth) on brittiläisen BBC:n tuottama yksitoistaosainen luontodokumenttisarja. Se ensiesitettiin Britanniassa maaliskuussa 2006. Sen tuottamiseen osallistuivat myös yhdysvaltalainen Discovery Channel, Japanin NHK sekä Kanadan CBC. Se on ensimmäinen kokonaan teräväpiirtotelevisiota silmällä pitäen kuvattu luontodokumenttisarja. Suomessa sarja esitettiin Avaran luonnon ohjelmapaikalla uusintana kesällä 2008 ja uudelleen vuodenvaihteessa 2008-2009.

Sarjan jokainen osa keskittyy tiettyyn aiheeseen. Sarjassa liikutaan ympäri maapalloa ja nähdään kuvamateriaalia aiheista, joita ei ole ennen saatu kuvanauhalle. Yli 16 miljoonaa puntaa maksanut Planeettamme Maa on BBC:n kaikkien aikojen kallein faktasarja. Sarjan tuottaminen kesti neljä vuotta. Sarjan tuottajana toimi Alastair Fothergill ja musiikin sävelsi George Fenton. Sarjan juontaa BBC:n versiossa David Attenborough ja Suomessa Avaran luonnon vakiojuontajiin kuuluva Jarmo Heikkinen.

Sarjaan pohjautuva samanniminen elokuva sai ensi-iltansa vuonna 2007.

Osat

1. Navalta navalle
   • Vuodenaikojen vaihtelu on yksi maapallon elämää rytmittävistä valtavista muutosvoimista. Jääkarhunpentujen ensiaskeleiden lisäksi tänään seurataan Okavangojoen tulvia.
2. Vuoristot
   • Korkeiden vuoristojen rinteillä elää joukko maapallomme arimpia ja uhanalaisimpia eläimiä. Millainen on Etiopian ainutlaatuinen laavajärvi ja kuinka lumileopardi saalistaa?
3. Makea vesi
   • Makea vesi on elämämme kannalta tärkein luonnonvara. Suurten vesiputousten ja kosteikkojen lisäksi tutustutaan tänään mm. Baikaljärven eläimistöön ja piraijoiden elinpiiriin.
4. Luolat
   • Auringonvalon puutteesta huolimatta maapallon luolat kuhisevat elämää. Eräät kalat ovat sopeutuneet elämään luolien vesiputouksissa, mutta luolissa piilee myös vaarallisia myrkkykaasuja.
5. Aavikot
   • Kolmasosa planeettamme maapinta-alasta on erämaata, jossa eläinten ravinnon etsintää vaikeuttavat vielä rajut hiekkamyrskytkin. Kuinka Gobin autiomaan kamelit selviävät hengissä?
6. Jäämaailmat
   • Etelämanner on maailman kylmintä seutua, keisaripingviinit ovat kuitenkin sopeutuneet karuihin oloihin. Pitkä talvi verottaa ankarasti mursujen ja jääkarhujen rasvavarastoja.
7. Suuret tasangot
   • Maapallon maapinta-alasta yli neljännes on avointa tasankoa. Valtavat antilooppi- ja gasellilaumat houkuttelevat paikalle myös saalistajia. Entä millaisia ovat Itä-Euroopan ruohoarot?
8. Viidakot
   • Sademetsät ovat luonnon omia voimaloita, joissa elämän syke on kiivas ja taistelu olemassaolosta kovaa. Aikakameran avulla voidaan sademetsän kasvua seurata 1000 vuoden ajan.
9. Matalat meret
   • Auringonvalon ansiosta matalien merten rannikkovedet ja riutat sykkivät elämää. Sinne hakeutuu ryhävalaskin poikasineen ja kalaparvet houkuttelevat paikalle haita ja hylkeitä.
10. Kausittaiset metsät
    • Millaisia ovat Siperian valtavat metsät ja Tasmanian vielä tutkimattomat aarniometsät? Maapallon lehti- ja havupuumetsissä elää pandojen ja tiikerien lisäksi useita uhanalaisia eläimiä.
11. Valtameren syvyydet
    • Millaisia eliöitä valtamerten syvyyksissä asustaa? Kaikkia kummajaisia ei ole edes vielä löydetty; tänään tutustutaan mm Havaijin hohtaviin koralleihin ja kettuhain saalistustapoihin.