Pikkujamssipapu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pikkujamssipapu
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophyta
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Suku: Jamssipavut Pachyrhizus
Laji: erosus
Kaksiosainen nimi

Pachyrhizus erosus
(L.) Urb., 1905[1]

Katso myös

  Pikkujamssipapu Wikispeciesissä
  Pikkujamssipapu Commonsissa

Pikkujamssipapu (Pachyrhizus erosus)[2] on kasvilaji jamssipapujen suvussa hernekasvien heimossa. Laji on alun perin kotoisin trooppisesta Amerikasta. Kasvin juurimukuloita käytetään nykyisin vihanneksena monilla trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla.

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikkujamssipapu on ruohovartinen köynnös. Kasvi muodostaa juuren tyveen juurimukuloita, jotka ovat 10–20 senttimetriä halkaisijaltaan. Lehdet ovat kolmilehdykkäisiä, lehdykät ovat muodoltaan puikeita tai vinoneliömäisiä. Terttu­kukinnot ovat 15–30 senttimetriä pitkiä ja kasvavat lehtihangoissa. Kukan 9–11 millimetriä pitkä verhiö on kellomainen. Perhosmainen teriö on väritykseltään vaaleanpunainen tai violetti. Sekä teriön purje että köli ovat yleensä 15–20 millimetriä pitkiä. Hedelmä on 7,5–13 senttimetrin pituinen pitkäkarvainen palko. Kukinta on yleensä elokuussa, ja palot kypsyvät marraskuussa.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikkujamssipapu kasvaa luontaisena trooppisessa Väli- ja Etelä-Amerikassa. Sitä viljellään nykyään laajalti trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla.[1]

Pikkujamssipavun juurimukuloita.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikkujamssipavun juurimukuloita käytetään vihanneksena. Kuoritut mukulat voidaan tarjoilla sekä raakana että monin tavoin kypsennettynä.[1][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Pachyrhizus erosus Flora of China. Viitattu 18.8.2012. (englanniksi)
  2. ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkielinen nimi) Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 18.8.2012.
  3. JICAMA Plants and Civilization. UCLA. Arkistoitu 9.8.2007. Viitattu 18.8.2012. (englanniksi)