Pihlajasaaren kuulahylky

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pihlajasaaren kuulahylky on Pihlajasaarten eteläpuolelle uponnut venäläinen ammusproomu.

Hylyn löysi 1950-luvulla helsinkiläinen urheilusukelluksen varhaisharrastaja Lauri Haapanen, joskin sen varsinaisen kartoituksen tekivät Ora Patoharju ja Erkki Koivusalo hapenkierrättimien avulla.

Hylyn tarkkaa alkuperää ei tunneta, mutta sen oletetaan olevan Krimin sodan aikaisen Helsingin pommituksen aikana paikalle uponnut venäläinen ammusproomu.

Hylky on lähes kokonaan hiekkaan vajonnut ja se makaa 2–3 metrin syvyydessä. Itse hylystä tapaa vain muutamia kaaripuita ja yksittäisiä kylkilautoja hiukan kaivelemalla, mutta niiden joukosta on löytynyt runsaasti erilaatuisia niin täyteisiä kuin onttojakin tykinkuulia.

Kesällä 2008 hylky on jo varsin hajonnut eikä kuulia enää löytynyt. Kohteena se on ollut kohtalaisen suosittu, koska se sijoittuu vallitsevalta tuulelta kohtalaisen suojaiseen lahteen.

Lisäksi saarten koillispuolella on runsaasti niin putki- kuin levyruutiakin, jota sinne kumottiin suuria määriä Suomen itsenäistymisen jälkeen kun saarilla olleita varastoja tyhjennettiin vanhentuneesta tykkiruudista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hylyt.net: Pihlajasaaren hylky [1]
  • Kari Jokinen: Sukeltajan tie, luku Hapesta paineilmaan