Phenacodus
| Phenacodus | |
|---|---|
 Phenacodus primaevus |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Alaluokka: | Synnyttävät nisäkkäät Theria |
| Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Eutheria |
| Ylälahko: | Laurasiatheria |
| Lahko: | †Condylarthra? |
| Heimo: | †Phenacodontidae |
| Suku: |
†Phenacodus Cope, 1873 |
| Lajit | |
|
|
| Katso myös | |
Phenacodus on sukupuuttoon kuollut suku heimossa Phenacodontidae. Ne olivat varhaisimpia ungulaatteja.
Phenacodus kehittyi myöhäisellä paleoseenikaudella läntisessä Pohjois-Amerikassa. Varhaisella eoseenilla ne olivat levinneet eteläiseen Länsi-Eurooppaan (kuten Ranska ja Espanja). Pohjois-Amerikasta on löydetty kokonaisia luurankoja ja suku oli selvästikin yleisempi siellä.
Phenacodus-lajit olivat hentorakenteisia petoeläinmäisiä muotoja. Niillä oli pitkänomainen koiramainen kuono, pitkä ja vahva häntä ja lyhyet raajat joissa oli viisi varvasta joista keskimmäinen oli pisin. Ne astuivat varpaillaan kuten koirat. Phenacoduksen jalat olivat pidemmät ja taipuisammat kuin muilla alkukantaisilla ungulaateilla, ja se kantoi suurimman osan painostaan kolmella keskimmäisellä varpaalla.
Tutkijat uskoivat ennen sen olleen hevosen esi-isä.
Lajit olivat yleensä lampaan kokoisia, mutta P. wortmanni oli koiran ja P. primaevus vasikan kokoinen ja pystyi kasvamaan 1,7 metriä pitkäksi.
Phenacoduksen hampaat viittaavat sen olleen kaikkiruokainen. Se saattoi syödä koviakin kasveja sen kehittyneillä hampailla. Jotkut uskovat että se söi myös raatoja ja pieniä eläimiä.
Phenacodus eleli avoimissa metsissä ja metsän reunoissa tai ruohoalueilla. Se pystyi juoksemaan kovaa vauhtia ja pääsi siten saalistajia pakoon. Sillä saattoi myös olla suojaväri.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Phenacodus
- Prehistoric fauna: Phenacodus
- Darren, Naish: Suuri dinosauruskirja, s. 245. , 2011. ISBN 978-952-220-416-5.
|
