Perälä (Jyväskylä)
| Perälä | |
|---|---|
_1.jpg) Peräläntien vartta |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Kuohu-Vesanka |
| Suunnittelualue | Vesanka |
Perälä, vanhastaan myös Sulkaperä[1], on alue Jyväskylässä Muuramen rajalla[2] (vuoden 2008 loppuun asti Jyväskylän maalaiskunnassa Jyväskylän kaupungin alueen ja Muuramen alueen välissä). Virallisesti Perälä kuuluu Vesangan kaupunginosaan ja sijaitsee sen eteläosassa. Perälän asutus on Peräläntien sekä sen sivuteiden varsille keskittynyttä kaavoittamatonta omakotiasutusta.[3]
Alueen eteläpuoli on kuulunut Keljon maakirja- eli rekisterikylään, kun taas pohjoispuoli, jossa sijaitsee muun muassa Kallion talo, on kuulunut Vesankaan. Raja on alkanut Kortelammesta, josta se on kulkenut itään hieman alueen läpi kulkevaa sähkölinjaa etelämpänä.[4][5] Keljon puoleinen asutus on muodostunut Taka-Keljon ja Hanhiperän talojen takamaille. Perälän talo on lohkaistu Pirttimäestä, Jouhtenmäki Ronsuntaipaleesta, Haapala Korkealasta ja Viimala Hanhikankaasta.[6] Vuoden 1965 alueliitoksessa Perälän Keljon puolta ei liitetty kaupunkiin muun Taka-Keljon mukana. "Perälän kolmio" oli ainut maalaiskunnan puolelle jäänyt osa Keljon maakirjakylästä, lukuun ottamatta asumattomia Päijänteen saaria kuten Isoa-Poroa.[7][8]
Vuonna 1965 Perälään saatiin autotie, jota ennen alueelle kulki vain kärrytie Ruokkeelle sekä pieniä polkuja ainakin Vesankaan, Hanhiperälle ja Isolahteen. Perälässä oli vielä 1970-luvulla vain seitsemän taloa, mutta 1980-luvulla alkoi kehittyä alueen nykyinen omakotiasutus. Vuonna 2003 alueella oli noin 50 taloa.[1]
Vuonna 2009 Jyväskylän maalaiskunta lakkautettiin. Perälä ei ole erillinen kaupunginosa eikä tilastollinen pienalue, vaan kuuluu kummassakin jaottelussa Vesankaan.[9]
Yrityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1950 Veikko ja Kirsti Mäkinen perustivat Viimalan taloon kauppapuutarhan, joka kuitenkin siirrettiin pian Perälän talolle. Toiminta jatkui vuoteen 1988.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Wanha Keljo - osa nykyistä Jyväskylää: elämänmenoa ja muisteluksia Keljon kaupunkilaistuvasta maalaisympäristöstä. Jyväskylä: Keljon perinnekirjatoimikunta, 1992. ISBN 978-952-90-3704-9. teoksen tiedot Finnassa.
- Lappalainen, Jussi T.: Jyväskylän maalaiskunnan kirja. Jyväskylä: Jyväskylän maalaiskunta ja maaseurakunta, 1977. ISBN 951-99104-3-3.
- Lintunen, Vuokko (toim.): Wesanka – Kylä Sydän-Suomessa. Vesangan kyläkirja. Vesangan kyläyhdistys, 2003. ISBN 952-91-6246-4.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Vesangan kyläkirja, sivu 144.
- ↑ Perälä, Jyväskylä; Kansalaisen karttapaikka
- ↑ Ajantasa-asemakaava; Jyväskylä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3212 02 Vesanka. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1963. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.8.2023)
- ↑ Vanhatkartat.fi (käyttää Maanmittauslaitoksen 1960-1970-luvun peruskarttoja) vanhatkartat.fi. Viitattu 12.6.2023.
- ↑ Wanha Keljo, sivu 532.
- ↑ Wanha Keljo, sivu 100.
- ↑ Jyväskylän maalaiskunnan kirja, sivu 39.
- ↑ Jyväskylän karttapalvelu (Aluejaot: Kaupunginosat/Pienalueet) kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 12.6.2023.
- ↑ Wanha Keljo, sivu 142.
