Pentti Seppänen
Pentti Jaakko Pietari Seppänen (s. 6. joulukuuta 1910 Kivijärvi – 3. heinäkuuta 1962 Rovaniemi) oli Rovaniemen kirkkoherra ja Kemin rovastikunnan lääninrovasti.
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-Vanhemmat: Jaakko Leonard Seppänen, Rovaniemen kirkkoherra ja maalaisliiton kansanedustaja, kansakoulunopettaja Laina Maria Seppänen os. Krank, säveltäjä -kirkkoherra Frans Petter Krankin ja Maria Elisabet Krankin (os. Durchmanin) tytär.
-Puoliso: Maila Enne Räty (1915 -1995), Antti Rädyn ja Iida Rädyn os. Karppisen tytär
-Lapset: Hely Marjatta (s. ja k. 1938), Taimi Lilja (s. ja k. 1938), Terttu Maila Tellervo, Viena Sinikka (1941 – 1949), Pertti Jaakko Kullervo, Jarmo Pentti Albert, Pirjo Sorja Soilikki, Markku Pentti Antero, Sirpa Ulla Anneli, Arto ja Kaarlo (s. ja k. 1954), Harri Pentti Pietari.
Virkaura ja elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pentti Seppänen syntyi Kivijärvellä 6. joulukuuta 1910 ja eli lapsuuden Haapajärvellä. Hän kävi koulua Haapajärvellä ja Oulun lyseossa. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Rovaniemellä. Papiksi hänet vihittiin Oulussa vuonna 1935.
Pentti Seppäsen papin ura alkoi Ranualta 1935, jossa hän toimi yhden vuoden. Koko lopun elämänsä ajan hän palveli pappina Rovaniemellä eri tehtävissä, kappalaisena vuodesta 1936 alkaen ja kirkkoherrana vuodesta 1953 alkaen. Kemin rovastikunnan lääninrovastiksi hänet kutsuttiin vuonna 1956, jossa tehtävässä hän toimi kuolemaansa saakka. Papin työn ohessa Pentti Seppänen toimi Lapin rajavartioston sotilaspappina ja oli sotilasarvoltaan luutnantti. Talvi- ja jatkosodassa hän oli sotilaspappina Sallan suunnalla ja Viipurinlahdella, Rovaniemellä papin tehtäviä hoitamassa ja evakkotalvena Ruotsissa n. 5000 evakkolaisen pappina. [1] Pentti ja Maila Seppäsen elämästä on kirjoitettu Perintö- niminen romaani v.2010.[2]
Viime sodissa Rovaniemi tuhoutui lähes kokonaan, myös kirkko, pappilat ja kaikki seurakunnalliset rakennukset. Pentti Seppänen toimi Rovaniemen seurakunnan jälleenrakennustoimikunnan puheenjohtajana.[3] Tänä aikana rakennettiin väliaikaiset pappilat, kanttorila, väliaikainen parakkikirkko ja 1950 uusi kirkko ja alttarifresko 1951, myöhemmin myös uusi seurakuntatalo pappiloineen ja virastotalo.[4] Pentti Seppänen edisti tehtävässään Rovaniemen kirkon Elämän Lähde - freskon syntyä.[3] Taiteilijan ja Seppäsen freskoa koskeva kirjeenvaihto, niin kuin muukin kirjeenvaihto, on tallennettu Oulun Maakunta -arkiston Lestadiana -kokoelmaan. Seurakunnassa käynnistettiin myös uusia toimintamuotoja mm. partiotoiminta ja torvisoittokunta sai alkunsa ja seurakunta sai leirikeskukset Paaniemelle ja Norvajärvelle sekä rukoushuoneet Viirinkylään ja Auttiin.[5]
Pentti Seppänen muistetaan etenkin sananjulistajana ja lukuisien hengellisten ym. tekstien kirjoittajana. Lestadiolaisuudessa hän kuului ensin Rauhan Sana -liikkeeseen, mutta irtautui siitä ns. Antinpäivän kokouksessa ja siirtyi vanhoillislestadiolaisiin.
Kirjallinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Toivon Tähti -lehden vastaava toimittaja toimiminen v. 1947-1953
- Rovaniemen Kirkko ja seurakunta -julkaisun toimittajana.
- Hengellisten Matkalaulujen uudistettu tekstipainoksen toimittajana 1944. Rauhan Sanan kustantama.
- Siionin Lauluja -nuottipainos. Neliäänisesti soinnutettuina 1950. Toimittanut ja julkaissut Pentti J.P. Seppänen[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Markku Seppänen: Virsin Lauluin Psalttarein, s. 118. Markku Seppänen, 2021.
- ↑ Kinnunen, Kaija: Perintö. Oulu : Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys, 2010.
- ↑ a b Enbuske, Matti, 1962- ; Karvosenoja, Heikki, 1944- ; Pulkamo, Seija, 1932- ; Peltonen, Esa ; Rovaniemen seurakunta: Risti ja lähde : Rovaniemen kirkon juhlakirja. Oy Edita Ab, 2000.
- ↑ Mäkinen, Eino, 1908-1987. ; Seppänen, Pentti J. P. Rovaniemen seurakunta 1954.: Rovaniemi : kirkko ja seurakunta = kyrkan och församlingen. Helsinki : Rovaniemen seurakunta 1954., 1954.
- ↑ Seija Pulkamo: Rovaniemen seurakunta 350 vuotta. Rovaniemi: Rovaniemen seurakunta, 1982. 936929675. ISBN 951-99386-6-4, 978-951-99386-6-0, 951-99386-7-2, 978-951-99386-7-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.9.2021).
- ↑ Toimittanut ja julkaissut Pentti J. P. Seppänen: Siionin lauluja neliäänisesti soinnutettuina. Rovaniemi : Pentti J. P. Seppänen, 1950.