Pekka Silventoinen (hopeaseppä)
Petter (Pekka) Adolf Silventoinen (27. kesäkuuta 1852 Kerimäki – 31. heinäkuuta 1916 Skinnarila, Lappeenranta) oli suomalainen Pietarissa vaikuttanut kulta- ja hopeaseppämestari.[1][2][3]
Pekka Silventoisen isä oli maanviljelijänä ja kauppiaana Kerimäellä ja kävi kauppaa voilla ja riistalla aina Pietariin asti. Suurten nälkävuosien aikana 1860-luvulla perheen kotitalo joutui pakkohuutokauppaan ja Silventoinen joutui lähtemään kotoaan saapuen 1869 Pietariin. Pietarissa hän pääsi oppipojaksi parikkalalaisen hopeasepän Johan Lajusen liikkeeseen. Hän eteni kisälliksi ja sitten mestariksi ja kun hopeaseppä Lajusen kuoltua hänen leskensä ei jaksanut pitää liikettä, hän myi sen Pekka Silventoiselle vuonna 1885. Silventoisen liikkeen työpaja sijaitsi Pietarissa Lotsmanskinkadulla numerossa 14 ja hän asui perheineen Sadovajakadun ja Fontankakadun kulmassa sijainneessa talossa. Silventoisen liikkeessä oli enimmillään työssä noin seitsemänkymmentä henkeä. Silventoinen oli useita vuosia Pietarin suomalaisen Pyhän Marian seurakunnan kirkkovaltuuston jäsenenä.[4][5][1][3]
Silventoinen tutustui Skinnarilan alueeseen Lappeenrantaan suuntautuneella kylpylämatkallaan ja hän hankki 1894 Skinnarilan niemeltä maa-alueen rakennuttaen sinne huvilan ja raivaten peltoa. Silventoisen perhe vietti sitten pääosin kesänsä Lappeenrannassa ja talvet Pietarissa. Huvila tuhoutui tulipalossa 1901 ja vuonna 1903 Silventoinen rakennutti sen tilalle nykyisin Skinnarilan hovin nimellä tunnetun suuremman huvilan. Silventoinen itse kuoli 64-vuotiaana kesällä 1916 Skinnarilassa lopetettuaan sitä ennen liiketoimintansa Pietarissa saman vuoden keväällä. Silventoisen jälkeläiset omistivat Skinnarilan hovin vuoteen 1962 saakka, ja se päätyi lopulta Lappeenrannan kaupungin omistukseen. Vuonna 1974 kaupunki luovutti Skinnarilasta maa-alueen valtiolle ja sinne perustettiin Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, nykyisin Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Skinnarilan hovi toimii yliopiston koulutus- ja juhlatilana. [6][5][1]
Pekka Silventoinen meni naimisiin Pietarissa Ähtäristä kotoisin olleeseen Henrika Johanna (Hanna) Häggsonin kanssa, joka oli amiraali Johan von Schantzin lesken kamarineiti. Heidät vihittiin vuonna 1883 suomalaisessa Pyhän Marian kirkossa. Heidän lapsiaan olivat säveltäjä Toivo Kuulan kanssa naimisissa ollut laulajatar Alma Kuula ja keihäänheittäjä Väinö Siikaniemen kanssa naimisissa ollut laulajatar Oili Siikaniemi.[4][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Kulta- ja hopeaseppä Pekka Silventoinen, Uusi Suometar, 03.08.1916, nro 206, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kuolinilmoitus, Inkeri, 29.07.1916, nro 49, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Kuolleita, Inkeri, 22.07.1916, nro 48, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Eija Loueniva : Toivo Kuulan Häämarssi soi ensi kertaa Pietarissa, Turun Sanomat 7.1.2006
- ↑ a b c Skinnarilan hovi, Avainsijoitus-blogi syyskuu 2018
- ↑ Kävellen Lappeenrantaa tutuksi : Skinnarilan huvilat, Elävä Museo, Lappeenrannan museoiden blogi museoon, museotyöhön ja Etelä-Karjalaan liittyvistä teemoista 22.4.2020