Peitelty tiedonhankinta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Peitelty tiedonhankinta tarkoittaa Suomessa salaista pakkokeinoa, jota voidaan käyttää esitutkinnassa salassa sen kohteelta ja josta säädetään vuoden 2011 pakkokeinolain 10. luvussa.

Peitellyllä tiedonhankinnalla tarkoitetaan tiettyyn henkilöön kohdistuvaa lyhytkestoisessa vuorovaikutuksessa tapahtuvaa tiedonhankintaa, jossa poliisimiehen tehtävän salaamiseksi käytetään vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja.[1] Peitellystä tiedonhankinnasta päättää keskusrikospoliisin, suojelupoliisin tai poliisilaitoksen päällikkö taikka tehtävään määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen oikeutettu virkamies.[1]

Peitellyn tiedonhankinnan edellytykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisi saa käyttää peiteltyä tiedonhankintaa, jos on syytä olettaa, että toimenpiteellä saadaan selvitystä:[2]

  1. rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta;
  2. seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä tai parituksesta;
  3. huumausainerikoksesta;
  4. terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta;
  5. törkeästä tulliselvitysrikoksesta; taikka
  6. suunnitelmalliseen, järjestäytyneeseen, ammattimaiseen, jatkuvaan tai toistuvaan rikolliseen toimintaan liittyvästä varkaudesta tai kätkemisrikoksesta.

Peitelty tiedonhankinta ei ole sallittua asunnossa edes asunnonhaltijan myötävaikutuksella.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pakkokeinolaki (806/2011) (10. luvun 14 ja 15 §) Finlex. Viitattu 17.12.2013.
  2. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110806