Partasaippua
.jpg)
Partasaippua on kovaa saippuaa, josta valmistetaan partavaahtoa partasudin avulla. Partavaahdon tarkoituksena on toimia kosteuttavana ja voitelevana aineena ja helpottaa näin partakarvojen leikkaamista. 1900-luvun puolivälistä lähtien aerosolipakattu partavaahto on ollut saippuaa suositumpaa, mutta saippua on yhä käytössä etenkin perinteisiä parranajovälineitä käyttävien keskuudessa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Partasaippua keksittiin 1300-luvulla[1] ja sistä on käytetty nykymuodossaan vähintään 1800-luvun alkupuolelta saakka. Williams-nimistä yhdysvaltalaista partasaippuaa on valmistettu vuodesta 1840[2], ja kovan saippuan kanssa käytettävälle, mukin tapaiselle vaahdotusastialle myönnettiin patentti Yhdysvalloissa vuonna 1867.[3] Partasaippua oli erittäin suosittua ensimmäiseen maailmansotaan saakka jolloin partavoiteet tulivat laajalti saataville.[1]
Partasaippuaa on myyty tikkumuodossa ainakin 1800-luvun puolivälistä lähtien.[4]
Muotoilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perinteisti partasaippua on ollut kiekkomuotoista. Saippua voidaan toimittaa puisessa tai keraamisessa säilytysastiassa, joka nykyään voi olla myös muovia. Saippua voi olla myös paperiin, folioon tai muoviin pakattu tikku. Palasaippuan muotoinen partasaippua on huomattavasti harvinaisempaa.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Partasaippuasta valmistetaan partavaahtoa partasudin avulla. Kiekko- ja palasaippuaa käytettäessä kostutettuun partasutiin tartutetaan saippuaa pyörittelemällä sutia saippuan pintaan. Tämän jälkeen sutiin tarttunut saippua vaahdotetaan joko erillisessä astiassa tai suoraan kasvoilla.[1]
Tikkumuotoista saippuaa käytetään yleensä hieromalla saippuaa suoraan kasvoille ja vaahdottamalla se kostealla partasudilla.
Ainesosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Partasaippuaa valmistetaan, kuten tavallistakin saippuaa, mutta ainesosien valinnassa painotetaan pitkäkestoista vaahtoa tuottavia aineita. Valmistuksessa käytetään sekä natriumhydroksidia että kalimhydroksidia, kun taas tavallisessa saippuassa käytetään pelkkää natriumhydroksidia. Tali on perinteinen valmistusaine, jota jotkut perinteiset saippuat käyttävät vieläkin. Usein käytettyjä aineita ovat myös kookos-, palmu- ja oliiviöljy.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Schneider, Sven Raphael: The Shaving Soap Guide Gentleman's Gazette. 15.11.2013. Gentleman's Gazette LLC. Viitattu 25.5.2017. (englanniksi)
- ↑ "Williams Mug Soap product website" (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ J. P. Brooks and J. McGrady "Improvement in shaving-cups" U.S. Patent 66,788 Issue date: July 1867
- ↑ "Advertisement from 1849 for Pear's Shaving Stick".
