Palisanterit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Palisanterit
Sissoopalisanteri (Dalbergia sissoo)
Sissoopalisanteri (Dalbergia sissoo)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Suku: Palisanterit Dalbergia
L.f.
Katso myös

  Palisanterit Wikispeciesissä
  Palisanterit Commonsissa

Palisanterit (Dalbergia) on hernekasveihin (Fabaceae) kuuluva trooppisten puiden suku. Ne kasvavat luontaisena Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa.

Palisanterilajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palisanterit materiaalina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brasilianpalisanterin puuainesta.

Palisanterien puumateriaalista käytetään kauppanimiä ruusupuu ja jakaranda, jotka viittaavat harhaanjohtavasti täysin erilaisiin kasveihin, ruusuihin ja jakarandoihin. Jakaranda (Jacaranda mimosifolia) on lämpimillä alueilla pelkästään koristepuuna käytetty puulaji, eikä se ole erityisen läheistä sukua palisantereille, sillä jakarandat ja palisanterit kuuluvat aivan eri heimoihin ja lahkoihinkin.

Palisanterien puumateriaali on mahonkiin verrattavaa, joskin kovempaa. Puumateriaalissa on lajista riippuen punertavalla, ruskealla tai violetinruskealla pohjalla tummia tai mustia juovia. Sydänpuu on tiivistä, erittäin kovaa ja raskasta (ominaispaino 0,7–1,0). Pintapuu on kuitenkin vaaleaa tai harmaata ja arvotonta. Puuta käytetään koriste-esineisiin, loistohuonekaluihin, pianoihin, ksylofoneihin ja muihin soittimiin, esimerkiksi viulun jousiin ja kitaran otelautoihin. Kuivattaessa palisanteri halkeilee helposti, joten puu täytyy kuivata hitaasti. Kovan puuaineksen työstämiseen tarvitaan terävät työkalut.

Tunnettu suomalainen palisanteripuulla kalustettu tila on Eduskuntatalon istuntosali, jonka pöydät ovat palisanteria.

Nykyään CITES-sopimus kieltää brasilianpalisanterin kaupallisen käytön.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Appendices I, II and III 14.6.2006. CITES. Viitattu 31.12.2006.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.