Palaun maantiede

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Palaun maantiede kertoo Mikronesian länsiosassa sijaitsevan Palaun maantieteestä. Palau on osa Mikronesiaan kuuluvaa Karoliinien saaristoa. Palaun saariin kuuluvat monet tuliperäiset saaret, joita ovat Babelthuap, Koror, Peleliu ja Angaur. Alueeseen kuuluvat myös Kayangel ja Ngaruangi, jotka ovat koralliriuttaan kuuluvia atolleja. Lisäksi Palaun saaristoon kuuluu 200 saarta, joista useimpien kallioperä on muodostunut kalkkikivestä. Suurin osa Palaun saarista ovat yhden koralliriutan ympäröimiä. Yksi suurimmista saarista on Babelthuap, jonka keskellä on saarten korkein kohta, joka on 242 metrin korkeudella merenpinnasta.

Palaun ilmasto on merellisen kostea. Lämpötila on keskimäärin 24-30°C ja saarten välissä olevien laguunien veden lämpötila on yleensä noin 27°C.

Useilla Palaun saarilla on trooppista sademetsää, missä yleisiä puulajeja ovat maorihehkupuu, leipäpuu, viikunapuu ja kookospalmu. Rantojen läheisyydessä on magrovemetsää ja ruohosavannia. Saaristoa lähellä sijaitsevalta mereltä löytyy yli 1500 kalalajia sekä satoja koralli- ja merivuokkolajeja ja myös jättisimpukoita, merikilpikonnia, merikäärmeitä, paholaisrauskuja, merilehmiä, paholaisrauskuja ja mustaevähaita. 70 asumattoman saaren alueelle on perustettu luonnonsuojelualue.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Detlef Wienecke-Janz: Maailmalla, Afrikka ja Oseania, s. 272. Suomentanut Elina Eichhorn, Arto Häilä, Eija Kämäräinen, Riitta. Weilin+Göös, 2009. ISBN 978-951-0-33477-5.