Paavin laivasto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Paavin laivasto (ital. Marina Pontificia) oli Kirkkovaltion merivoimat. Rakenteeltaan löyhä laivasto oli olemassa ajoittain vuosina 849–1878, paavi Leo IV:n kaudelta paavi Leo XIII:n kauden alkuun.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkovaltiota suojasi alun alkaen Bysantin laivasto, mutta muslimien hyökättyä Roomaan vuosina 843 ja 846 Kirkkovaltio totesi tarvitsevansa omat merivoimat. Paavin laivasto oli käytössä ensi kertaa merirosvoja vastaan käydyssä Ostian taistelussa vuonna 849

Myöhemmin ristiretkien aikaan Kirkkovaltio rahoitti useita laivastoja ja varusti muutamia omia eskaadereita, jotka osallistuivat Konstantinopolin piirityksen jälkeen yhdessä eräiden muiden valtioiden kanssa taisteluihin Osmanien valtakuntaa vastaan. Lepanton taisteluun Kirkkovaltio osallistui yhdellä eskaaderilla ja avusti Venetsian tasavaltaa sen sodissa Osmanien valtakuntaa vastaan.

Paavi Klemens XI rakensi 1715 asevaraston Arsenale Pontificion Porta Portesen lähelle Ripa Grandeen Tiberin rannalle.[1]

Paavin aluksia suojasi 1819 solmittu kansainvälinen sopimus, mutta laivasto toipui kovin hitaasti Napoleonin sotien aikana tapahtuneista alustensa anastuksesta. Yhden kaappasivat muslimimerirosvot 1826, mutta Barbareskivaltiot vapauttivat sen saatuaan 10 600 frangin korvauksen.[2]

Vuonna 1823 laivasto koostui 12-tykkisestä kuunarista San Pietrosta, kutterista, felukasta ja pinassista.[3] Rannikkovartio koostui 12 vartioveneestä.

Erilliset hallinnot Marina da Guerra, Marina di Finanza ja Marina del Tevere yhdistettiin 1856 Marina Pontificiaksi.

Paavi Leo XIII myi paavin laivaston viimeisen aluksen, korvetti Immacolata Concezionen virkakautensa ensimmäisenä vuotena vuonna 1878. Alus oli tuolloin telakalla Ranskan Toulonissa, koska paavin valta oli vuodesta 1870 rajoittunut pelkkään Vatikaanin kaupunkiin.[4] Nykyisin se on Milanossa Tieteen ja tekniikan museossa, mutta lippu ja pienoismalli ovat Lateraanipalatsissa sijaitsevassa Vatikaanin museossa.

Alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lepantossa:
    • Capitana
    • Padrona
    • Suprema
    • Serena
    • Pace
    • Vittoria
    • Grifona
    • Santa Maria
    • San Giovanni
    • Regina
  • San Bonaventura[5]
  • San Pietro, kuunari
  • San Pietro 1807
  • Roma, höyrylaiva
  • Immacolata Concezione, korvetti

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Boero, Beatrice. Il Tempo. "Il biondo Tevere: La scomparsa dell'Arsenale e il declino di Ripa Grande.", viitattu 2.6.2010.
  2. Gazetta Piemontese. No 45. 15 April 1826.
  3. "La Marina dello Stato Pontificio." Italian puolustusministeriön verkkosivu, viitattu 2.6.2010
  4. Chadwick, Owen, A History of the Popes, 1830-1914.
  5. Laudonio, Marco. La Repubblica. "Arsenale Pontificio, la rinascita." M.t. Ordine degli Architetti di Roma e Provincia., viitattu 2.6.2010
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Papal Navy