Otto Collin
Otto Collin (22. joulukuuta 1850 Hämeenlinna – 13. heinäkuuta 1924 Hämeenlinna) oli suomalainen opettaja, eläin- ja kasvitieteen harrastaja ja tunnettu originelli joka saattoi kulkea kaupungilla kesähelteelläkin turkki päällä.[1][2]
Collinin vanhemmat olivat raatimies Karl Johan Collin (1804–1873) ja Johanna Karolina Laurentz (1819–1881). Hän pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnan lukiosta 1870 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1873. Collin toimi Hämeenlinnan normaalilyseon ja Hämeenlinnan lyseon luonnonhistorian, matematiikan ja kaunokirjallisuuden kollegana 1878–1890. Collin erotettiin vuonna 1890 opettajan virasta oppilaiden moraalin turmelemisesta syytettynä. Hämeenlinnan lyseossa oppilaana olleen Eino Leinon muistelmien mukaan hän oli kertonut pojille murrosiän vaaroista. Myöhemmin Collin oli painoasiamiehenä Hämeenlinnassa 1902–1905 ja vastasi sanomalehtien ennakkosensuurista.[1][2]
Collin on haudattu Hämeenlinnan Ahveniston hautausmaalle.[3]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomessa tavattavien pöllöjen pesimissuhteista teoksessa Hämeenlinnan normaalilysei. Kertomus lukuvuodesta 1885-1886. Hämeenlinna 1886, julkaistu näköispainoksena Hämeen sanomat, Hämeenlinna 1986
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mauri Kittelä : Otto Collin, hämeenlinnalainen luonnonystävä. Hämeenlinna-seuran julkaisu 5. Hämeenlinna 1955
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b COLLIN Otto. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- ↑ a b HämeWiki : Otto Collin (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ FindAGrave : Otto Collin
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
