Osuuslaji
Osuuslaji tarkoittaa sijoitusrahaston tietyn tyyppisiä osuuksia.
Sijoitusrahastoilla voi olla erityyppisiä osuuksia, tyypillisimmin tuotto- ja kasvuosuuksia.[1][2][3] Joissain rahastoissa on myös osuuslajeja, jotka on suunnattu tietyn tyyppisille sijoittajille, kuten omat lajinsa instituutioille ja kuluttaja-asiakkaille. Osuuslajeilla voi olla eri minimimerkintäsumma ja palkkiorakenne. Lisäksi osuuslaji voi olla pörssikaupankäynnin kohteena (ETF-rahastojen osuudet).
Saman rahaston kasvuosuuksien vaihto tuotto-osuuksiin tai toisinpäin on yleensä mahdollista.[1][2]
Tuotto- ja kasvuosuuksien vertailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuotto-osuuksista maksetaan voitto-osuus käteisenä osuudenomistajien pankkitileille. Maksu tapahtuu Suomessa yleensä vuosittain.[2] Tuotonjakoperiaatteet ja vuosittain maksettava tuotto vaihtelevat rahastoittain. Tuoton maksusta ja sen suuruudesta määrätään rahaston säännöissä.[1] Tavallisesti voitto-osuuden suuruus riippuu rahaston arvonkehityksestä. Voitto-osuus voi myös vastata esimerkiksi rahastoon tulleita osinkotuloja siitä riippumatta, onko osuuden arvo noussut vai laskenut. Voitto-osuus verotetaan Suomessa pääomatuloverona tai yhteisöverona sinä vuonna, kun voitto on maksettu.
Kasvuosuuksista voitto-osuutta ei makseta, ja saadut voitot sijoitetaan uudelleen.[3] Mahdollinen luovutusvoitto realisoituu verotuksessa vasta sitten, kun omistaja luopuu osuuksistaan voitolla. Jos sijoituksesta luopuu tappiolla, veroa ei Suomen verotuksessa jää maksettavaksi lainkaan; sen sijaan syntyy verotuksessa vähennyskelpoinen luovutustappio.[2]
Kasvuosuuksien edut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvuosuuksien etu on verotuksellinen: Veronmaksu lykkääntyy tulevaisuuteen ja toistaiseksi säästetty vero on sijoitettuna sijoituskohteeseen.[3] Etu voi olla merkittävä, varsinkin pitkäaikaiselle sijoittajalle, kunhan verotus ei kiristy.[1]
Kasvuosuuksien eduksi voidaan lukea myös se, että sijoituksesta peritään veroa vain, jos sijoitus realisoidaan voitolla ja syntyy luovutusvoitto. Tuotto-osuuksien omistajaa verotetaan voitto-osuuksista vuosittain siitä riippumatta, onko sijoitus voitollinen vai tappiollinen. Tuotto-osuuksien omistaja voi siis joutua maksamaan veroa tappiota tuottavasta sijoituksesta, kun taas kasvuosuuksien omistajalle näin ei käy.
Tuotto-osuuksien edut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuotto-osuuksien etu on se, että niistä saa rahaa käyttöönsä tarvitsematta lunastaa osuuksia.[3] Etu on suomalaisen yksityissijoittajan näkökulmasta vähäinen, koska kasvuosuuksista saa saman rahan käyttöönsä yksinkertaisesti lunastamalla voitto-osuutta vastaavan määrän kasvuosuuksia pois.
Lisäetuna tuotto-osuuksien omistaja säästää rahaston lunastuspalkkiossa. Koska ulosmaksetut voitot vähennetään tuotto-osuuden arvosta, pienenevät lunastussumma ja lunastuspalkkio samassa suhteessa. Kasvuosuuksissa lunastuspalkkio peritään aikanaan myös osuuden arvoon kertyneitä voittoja vastaavasta summasta.
Tuotto-osuuksia hankkivat erityisesti yhteisösijoittajat, kuten säätiöt, jotka tarvitsevat säännöllistä tuloa. Tuotto-osuus voi sopia esimerkiksi sellaiselle säännöllistä vuosituottoa tarvitsevalle säätiölle, jonka säännöt eivät salli pääoman vähentämistä osuuksia lunastamalla.[1][3]