Osho

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Osho, tunnetaan myös nimillä Acharya Rajneesh tai Bhagwan Shree Rajneesh; oikea nimi Chandra Mohan Jain (11. joulukuuta 1931 Kuchwada, Intia19. tammikuuta 1990 Pune, Intia) oli intialainen henkinen johtaja. Hän yhdisti opetuksissaan itämaista mystiikkaa, henkilökohtaista hartautta ja seksuaalista vapautta.[1] Hän korosti suoran ja kokemuksellisen tiedon tärkeyttä, eikä halunnut antaa tietoa valmiina.[2]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osho yhdisti nuorena oppineena useiden intialaisten uskonnollisten perinteiden ajatuksia. 21-vuotiaana hän koki hengellisen herätyksen ja vakuuttui siitä, että henkilökohtainen uskonnollinen kokemus on hengellisen elämän keskeinen tekijä, eikä sellaisia kokemuksia voida järjestää mihinkään yksittäiseen uskomusjärjestelmään. Hän suoritti Jabalpurin yliopistossa filosofian tutkinnon vuonna 1955 ja alkoi opettaa siellä vuonna 1957 saatuaan Saugarin yliopistosta maisterintutkinnon.[1]

Osho jätti yliopiston 1966 ja ryhtyi guruksi ja meditaation opettajaksi. Hän neuvoi oppilaitaan elämään maailmassa täydesti, kuitenkin ilman kiinnittymistä siihen. Hän alkoi saada länsimaisia oppilaita 1970-luvun alussa, ja vuonna 1974 liikkeen päämaja siirrettiin Puneen. Siellä opetettiin dynaamista meditaatiota, jonka tarkoituksena oli saada ihmiset kokemaan jumalallisuus. Keskuksessa kehitettiin muunnelma New Age -terapiamuodosta, joka oli omaksuttu lännestä. Osho tuli tunnetuksi edistyksellisestä lähestymisestään seksuaalisuuteen, eikä hän kehottanut pidättyväisyyteen kuten moni muu intialainen opettaja.[1]

Osho muutti Yhdysvaltoihin 1981 ja suunnitteli Rajneeshpuram-nimistä kaupunkia Oregonin-maatilalleen. Seuraavina vuosina liike joutui viranomaisten tutkittavaksi monesta rikkeestä. Osho myönsi syyllistyneensä maahantulorikokseen, ja hänet karkotettiin maasta 1985. Hän palasi Puneen, jossa hänen ashraminsa laajeni 15 000 jäsenen suuruiseksi.[1]

Osho tunnettiin vuoteen 1989 saakka nimellä Rajneesh, kunnes hän alkoi käyttää buddhalaista nimeä Osho. Hän kuoli vuonna 1990, minkä jälkeen hänen opetuslapsensa jatkoivat hänen työtään. Osho-keskuksia on 2000-luvun alussa noin 750 yli 60 maassa.[1] Osho International Punessa on maailman suurin meditaatiokeskus. Siellä vierailee vuosittain 30 tuhatta ihmistä.[3]

Oshon puheista on koottu yli 650 kirjaa. Ne käsittelevät laajasti eri aiheita, kuten meditaatiota, uskontoa, seksiä ja "perimmäistä totuutta".[2]

Osho keräili Rolls-Royce-luksusautoja, joita hän omisti 96 kappaletta.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e John Gordon Melton: Bhagwan Shree Rajneesh Encyclopædia Britannica. 26.8.2014. Viitattu 19.8.2016.
  2. a b Osho perimmäisen totuuden jäljillä, Kuudes aisti.net
  3. a b Tällainen on maailman suurin meditaatiokeskus Osho Ilta-Sanomat. 18.12.2013. Viitattu 19.8.2016.