Osamaksu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Osamaksu tarkoittaa kauppatapaa, jossa kauppahinta maksetaan myyjälle ennalta sovituissa erissä.

Osamaksukauppa Suomen lainsäädännössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osamaksukaupalla tarkoitetaan Suomen osamaksukauppalaissa sellaista irtaimen esineen kauppaa, jota koskevan sopimuksen mukaan[1]

  1. kauppahinta eli osamaksuhinta suoritetaan maksuerissä, joista
  2. yksi tai useampi erääntyy sen jälkeen kun esine tai tavara on luovutettu ostajalle, ja jossa
  3. myyjä on pidättänyt itselleen joko
  • oikeuden esineen takaisin ottamiseen, jos ostaja laiminlyö hänelle sopimuksesta johtuvan velvollisuuden täyttämisen (takaisinottoehto), tai
  • omistusoikeuden esineeseen siihen asti, kun koko kauppahinta tai ainakin määrätty osa esineen luovuttamisen jälkeen erääntyvistä maksueristä on suoritettu (omistuksenpidätysehto).[1]

Ostaja saa tyypillisesti kaupan kohteen haltuunsa heti osamaksusopimuksen päättämisen jälkeen maksettuaan osamaksuhinnasta ensimmäisen erän eli käsirahan.

Suomessa osamaksukaupasta säädetään kahdessa laissa. Laki osamaksukaupasta (osamaksukauppalaki) koskee elinkeinonharjoittajien välisiä tai kuluttajan asemassa olevien henkilöiden keskinäisiä osamaksukauppoja[1], kun taas kuluttajansuojalain 7. luvussa säädetään osamaksukaupoista, joissa myyjä on elinkeinonharjoittaja ja ostajana on kuluttaja[2]. Osamaksukauppa on määritelty osamaksukauppalain 1 §:ssä ja kuluttajansuojalain 7. luvun 7 §:ssä sisällöltään samalla tavalla, mutta kuluttajansuojalaissa on enemmän pakottavia säännöksiä kuluttajan oikeuksien turvaksi.

Osamaksukaupan hinnoittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Sanomat julkaisi 14.1.2020 artikkelin[3], joka käsitteli osamaksukaupassa käytettävien rahoitustuotteiden hinnoittelua. Sortterin tekemässä selvityksessä[4] nousi esille merkittäviä, yli 100 %:n hintaeroja osamaksuratkaisujen ja luottokorttien välillä. Osa luottokorteista oli vertailun mukaan kokonaiskustannuksiltaan osamaksua kalliimpia niiden tilinhoitopalkkioiden ja kuukausimaksujen vuoksi. Selvityksen mukaan osamaksupalvelujen korot ovat puolestaan asettuneet kuluttajansuojalain sallimaan maksimiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Laki osamaksukaupasta (18.2.1966/91) (1 §) Finlex®. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 24.10.2011.
  2. Kuluttajansuojalaki (20.1.1978/38) (7. luku 7 §) Finlex®. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 24.10.2011.
  3. Luottokortti vai osamaksu? Selvitys löysi merkittäviä hintaeroja maksutapojen välillä Helsingin Sanomat. 14.1.2020. Viitattu 16.1.2020.
  4. Sortter sortter.fi. Viitattu 16.1.2020.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Uitto, Tero: Osamaksukauppa käytännössä. Helsinki: WSOY Lakitieto, 2003. ISBN 951-670-112-4.
  • Wilhelmsson – Sevón – Koskelo: Kauppalain pääkohdat, s. 181–182. 5. uud. painos. Helsinki: Talentum, 2006. ISBN 952-14-0949-5.
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.