Siirry sisältöön

Organometalliyhdisteet

Wikipediasta
n-Butyylilitium, joka on organometalliyhdiste. Neljä litiumatomia muodostavat violetin tetraedrin, johon on kiinnittynyt neljä butyyliryhmää (hiili mustalla, vety valkealla).

Organometalliyhdisteet ovat metalliatomin sisältäviä orgaanisia yhdisteitä, joissa metalli on sitoutunut hiileen. Metalli voi olla jokin pääryhmien metalleista tai siirtymämetalli. Tyypillisiä organometalliyhdisteitä ovat esimerkiksi Grignardin reagenssit ja organolitiumyhdisteet.[1][2][3]

Koska metallit ovat tyypillisesti elektropositiivisempia kuin hiili, on organometalliyhdisteissä hiilellä osittainen negatiivinen varaus ja organometalliyhdisteet ovat usein hyvin reaktiivisia nukleofiileja. Organometalliyhdisteet usein reagoivat helposti ja voimakkaasti myös hapen ja kosteuden kanssa. Reaktiivisimpia ovat organoalkalimetalliyhdisteet ja vähiten reaktiivisia tinan tai lyijyn organometalliyhdisteet.[2][3]

Orgonometalliyhdisteitä käytetään reagensseina ja katalyytteinä useissa orgaanisen kemian synteeseissä.[2][3]

Organometalliyhdisteet ovat usein hermostolle myrkyllisiä[1]. Ympäristömyrkkyinä organometalliyhdisteet ovat ongelmallisia, koska ne tavallaan kerääntyvät eliöihin niiden omaa rakennetta muistuttaen, kuten tetraetyylilyijy ja metyylielohopea. Yleisimmin näissä myrkyissä on elohopeaa, lyijyä, tinaa tai arseenia.

  1. 1 2 Organometallic compound IUPAC GoldBook. Viitattu 28.7.2025. (englanniksi)
  2. 1 2 3 Eagleson, M.: Concise encyclopedia chemistry, s. 751–753. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3-11-011451-5 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. 1 2 3 Alén, R.: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 794–795. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.