Operaatio MD3

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Operaatio MD3 oli peitenimi Välimeren laivaston ensimmäiselle Bardian pommitukselle toisessa maailmansodassa 21. kesäkuuta 1940. Pommituksen tarkoituksena oli tuhota Bardiaan sijoitetut Italian maavoimien varastot sekä joukkojen keskitykset.

Bardia oli pieni satamakaupunki noin kuusi mailia Englannin ja Italian armeijoiden väliseltä Egyptin rintamalta Libyaan.

Operaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Operaatioon osallistunut HMS Orion.
Operaatioon osallistunut HMS Neptune.

Vara-amiraali John Toveyn johtaman hyökkäysosaston muodostivat risteilijät HMS Orion, HMS Neptune ja HMAS Sydney sekä ranskalainen taistelulaiva Lorraine. Osaston saattueena oli neljä hävittäjää. Osaston maaleiksi oli määrätty rannikkopatterit, radioasema, ammusvarastot sekä voima- ja pumppuasemat.[1]

Osasto saapui käsketylle tulitusalueelle noin puoli kuusi aamulla ja tulitti määrättyjä kohteita kello 05.48–06.06 21. kesäkuuta. Etäisyys maaleihin oli 12 000–14 000 jaardia. Italialaisten rannikkopatterit eivät vastanneet tuleen, mutta ilmatorjunta tulitti samaan aikaan hyökkääviä Royal Air Forcen koneita. Ilmatorjunta kuitenkin lamautettiin nopeasti HMS Neptunen ja Lorrainen tykkien tulella.[1]

Tiedustelukoneen ottamat valokuvat osoittivat neljän ammusvarastona käytetyn rakennuksen tuhoutuneen sekä merkittävää vahinkoa aiheutetun varastoille, kasarmeille ja hallintorakennuksille. Hyökkäyksessä olisi ehkä ollut mahdollista saada vielä enemmän tuhoa aikaan, mikäli Royal Air Forcen hävittäjä ei olisi hyökännyt HMAS Sydneyn lähettämän tulenjohtokoneen kimppuun. Tulenjohtokone joutui tekemään pakkolaskun Mersa Matruhin lentotukikohtaan. Toisaalta Lorraine avasi tulen Royal Air Forcen Gloster Gladiatoreja vastaan. Taistelualueella ei havaittu vihollisen lentotoimintaa.[1]

Samanaikaiset operaatiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Operaation kanssa samaan aikaan hyökkäsi Royal Air Forcen Bristol Blenheimit Tobrukin satamaan. Lentäjien ilmoituksen mukaan hyökkäyksessä syttyi yksi satamassa ollut alus tuleen.[1]

Kyrenaikan rannikolla oli kaksi laivasto-osastoa:

  • Viisi 2. Hävittäjälaivueen hävittäjää etsimässä vihollisen sukellusveneitä Aleksandrian ja Tobrukin väliltä[1]
  • Ranskalaiset risteilijät Suffren ja Duguay-Trouin sekä kolme 14. Hävittäjälaivueen hävittäjää valvomassa merialuetta ja etsimässä mahdollisia italialaisia huoltosaattueita.[1]

Kumpikaan laivasto-osastoista ei kohdannut vihollista ja ne palasivat 21. kesäkuuta iltapäivällä Aleksandriaan.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Page Christopher (toim.): The Royal Navy and the Mediterranean Volume I: September 1939 – October 1940. Lontoo: Whitehall History Publishing, 2002. ISBN 0-7146-5179-6. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g The Royal Navy and the Mediterranean Volume I: September 1939 – October 1940 s. 27