Operaatio Babylift

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
San Franciscon kansainväliselle lentoasemalle saapuva evakuointilento 5. huhtikuuta 1975.

Operaatio Babylift oli Yhdysvaltojen Vietnamin sodan lopulla toteuttama operaatio 4.14. huhtikuuta 1975, jolla Etelä-Vietnamista evakuoitiin noin 2 600 vietnamilaista orpolasta Yhdysvaltoihin. Operaation kriitikot esittivät kysymyksiä esimerkiksi sen poliittisista tarkoitusperistä, mutta presidentti Gerald R. Fordin hallinto julisti sen kuitenkin virallisesti onnistuneeksi. Operaatioon liittyi myös 138 ihmisen hengen vaatinut lentotapaturma operaation ensimmäisellä lennolla.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Vietnam oli aloittanut uuden offensiivin Etelä-Vietnamissa keväällä 1975 ja etelävietnamilaiset asevoimat olivat romahtaneet nopeasti. Kommunistien joukot etenivät nopeasti. Tuolloin jo Vietnamin sotan vain hyvin rajallisesti osallistuneet amerikkaaliset alkoivat suunnitella esimerkiksi amerikkalaisen henkilökunnan evakuointeja Etelä-Vietnamista. Rajallisia evakuointilentoja oli alettu tehdä huhtikuun alussa, vaikka vielä yleistä evakuointikäskyä ei oltu annettu. Kysymykseen tuli tällöin myös laajalti uutisoitu operaatio Babylift, jonka aikana amerikkalaiset evakuoivat Etelä-Vietnamista vietnamilaisia orpolapsia.[1]

Operaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gerald R. Ford vastaanottamassa evakuointilentoa San Franciscossa.

Yhdysvaltain presidentti Gerald R. Ford julkisti tiedon operaation aloituksesta 3. huhtikuuta ja ensimmäinen evakuointilento siihen liittyen tehtiin seuraavana päivänä.[2] Ensimmäinen lento päättyi lento-onnettomuuteen. Tân Sơn Nhứtin lentotukikohdalta[2] ilmaan lähtenyt Lockheed Galaxy-kuljetuskone syöksyi maahan. 138 matkustajaa saivat surmansa. Suurin osa heistä oli vietnamilaisia lapsia.[2] Lennolla ollut kapteeni Mary Therese Klinker oli yksi sodassa suhteellisen harvoista kaatuneista amerikkalaisista sairaanhoitajista.[1] Kysymyksiä uhrien korvauksista käsiteltiin sittemmin oikeusistuimissa aina 1980-luvulle saakka.[2]

Onnettomuudesta huolimatta operaatio jatkui alun perin suunnitellut 10-päivää. 5. huhtikuuta presidentti Ford ja hänen vaimonsa Betty Ford olivat median mukana ottamassa vastaan 325:n orpolapsen lentoa San Franciscossa. Lehdistössä uutisoitiin laajalti erään liikemiehen kustantaneen kyseisen 250 000 dollarin tilauslennon. Viimeiset lennot tehtiin 14. huhtikuuta. Pohjois-Vietnam valtasi Etelä-Vietnamin pääkaupunki Saigonin vain 16-päivää myöhemmin.[2]

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Operaation kautta Yhdysvaltoihin adoptoitiin yhteensä 2 600 lasta. Gerald R. Ford julisti operaation onnistuneeksi. Operaatio herätti Yhdysvalloissa kritiikkiä liittyen sen toteutukseen ja operaation saamaan julkisuuteen. Operaatio oli toteutettu sillä odotuksella, että Pohjois-Vietnamin voitto sodassa johtaisi ilmiselvästi verilöylyyn, jollainen ei lopulta toteutunut. Operaation taustalla nähtiin poliittisia vaikuttimia. Presidentti Fordin hallintoa syytettiin operaation käyttämisestä sympatioiden herättämiseksi Etelä-Vietnamin hallintoa kohtaan ja näin ajettaisiin Fordin haluama hätäapupaketti Etelä-Vietnamille Yhdysvaltain kongressissa. Epäilyjä esitettiin myös siitä, että kaikki lapset eivät välttämättä edes olleet orpoja. Joillekin vanhemmille operaatio saattoi olla tapa saada lapsensa turvallisesti maasta pois heitä orvoiksi väittämällä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b The Vietnam War: The Definitive Illustrated History, s. 243, 322-323. DK, 2017. ISBN 978-1-4654-5769-1. (englanniksi)
  2. a b c d e f Spencer C. Tucker: The Encyclopedia of the Vietnam War, s. 87-88. Toinen painos. ABC-CLIO, 2011. ISBN 978-1-85109-960-3. (englanniksi)