Olivier Dall’Oglio
 | |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Syntymäaika | 16. toukokuuta 1964 | ||
| Syntymäpaikka | Alès, Gard, Ranska | ||
| Pelipaikka | puolustaja | ||
| Pituus | 177 cm | ||
| Seura | |||
| Seura | avoin | ||
| Tehtävä | päävalmentaja | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1982–1989 |  Olympique Alès |
197 | (4) |
| 1989–1992 | RC Strasbourg |
64 | (0) |
| 1992–1993 | Perpignan CFC |
32 | (1) |
| 1993–1996 | Stade Rennais |
50 | (0) |
| Valmennusura | |||
| 1997–1998 | Alès B | ||
| 1998–2000 | Nîmes B | ||
| 2006–2007 | ESTAC B | ||
| 2007–2008 | Olympique Alès | ||
| 2008–2009 |  Arabiemiirikunnat (apuv.) | ||
| 2010–2012 | Dijon FCO (apuv.) | ||
| 2012–2018 | Dijon FCO | ||
| 2019–2021 | Stade Brestois | ||
| 2021–2022 | Montpellier | ||
| 2023–2024 | Saint-Etienne | ||
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | |||
Olivier Dall’Oglio (s. 16. toukokuuta 1964) on ranskalainen jalkapallovalmentaja ja entinen puolustaja.
Ura pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dall’Oglio aloitti pelaajauransa Olympique Alès'n puolustajana vuonna 1982. Hän pääsi toden teolla pelaavaan kokoonpanoon kaudella 1983/84 ja edusti Division 2:ssa pelannutta seuraa kaikkiaan seitsemän kauden ajan. Dall’Oglio kuului seuran avainpelaajiin, kunnes siirtyi vuonna 1989 RC Strasbourgiin. Division 2:ssa uransa luonut Dall’Oglio debytoi pääsarjassa kaudella 1994/95, jonne hänen edustamansa Stade Rennais oli noussut. Liigatasolla vastuu jäi kuitenkin vähäisemmäksi ja Dall’Oglio lopetti uransa vuonna 1996.[1]
Ura valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelaajauransa jälkeen Dall’Oglio valmensi Alès'n, Nîmes Olympiquen ja ESTAC Troyes'n reservijoukkueita, kunnes kesällä 2007 nousu Alès'n edustusjoukkueen päävalmentajaksi.[1] Hän valmensi seuraa yhden kauden ja siirtyi kesällä 2008 Arabiemiirikuntien jalkapallomaajoukkueen apuvalmentajaksi.[2] Kesällä 2010 Dall’Oglio siirtyi Dijon FCO apuvalmentajaksi. Patrice Carteronin jätettyä päävalmentajan tehtävät kesällä 2012 nousi Dall’Oglion peräsimeen.[3] Kaudella 2015/16 hän luotsasi Dijonin Ligue 2:n kakkoseksi ja seura nousi neljän kauden tauon jälkeen pääsarjatasolle. Kaudella 2016/17 Dijon säilytti sarjapaikkansa ja Dall’Oglio jatkoi päävalmentajana. Kaudella 2017/18 Dijon sijoittui keskikastiin ollen 11:s, mikä oli joukkueen paras sijoitus pääsarjatasolla. Kaudella 2018/19 Dijon juuttui putoamiskamppailuun ja seuraa pitkään valmentanut Dall’Oglio siirrettiin sivuun tehtävistään vuoden 2018 lopussa.[4]
Toukokuun lopussa 2019 Dall’Oglio allekirjoitti kaksivuotisen sopimuksen Ranskan liigaan nousseen Stade Brestois'n kanssa.[5] Dall’Oglio valmensi Brestiä pääsarjassa kaksi kautta, jotka päättyivät sijoille 14 ja 17. Kauden 2020/21 jälkeen hän siirtyi Montpellierin päävalmentajaksi.[6] Seura erotti hänet lokakuussa 2022.[7]
Joulukuussa 2023 Dall’Ogliosta tuli AS Saint-Étiennen päävalmentaja.[8] Hän johdatti joukkueen kauden 2023/24 päätteeksi Ligue 2:ssa kolmanneksi. Nousukarsinnoissa Saint-Étienne voitti FC Metzin ja seura nousi pääsarjatasolle.[9] Syyskausi liigassa oli tuloksellisesti vaisu ja putoamiskamppailuun juuttunut seura erotti Dall’Oglion joulukuun puolivälissä 2024.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Olivier Dall'Oglio
- ↑ OLIVIER DALL’OGLIO
- ↑ Dall Oglio nouvel entraîneur
- ↑ Ligue 1: Dijon se sépare de son coach Dall'Oglio, artisan du retour dans l'élite (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Brest choisit finalement Dall'Oglio pour succéder à Furlan
- ↑ Olivier Dall'Oglio officiellement nommé entraîneur de Montpellier
- ↑ Olivier Dall'Oglio démis de ses fonctions d'entraîneur de Montpellier
- ↑ Olivier Dall'Oglio nouvel entraîneur de l'équipe professionnelle
- ↑ Metz vs. Saint-Etienne 2 - 2
- ↑ Olivier Dall'Oglio déchargé de ses fonctions d'entraîneur
| Edeltäjä: Patrice Carteron |
Dijon FCO:n päävalmentaja 2012–12/2018 |
Seuraaja: Antoine Kombouaré |
| Edeltäjä: Jean-Marc Furlan |
Stade Brestois'n päävalmentaja 2019–2021 |
Seuraaja: Michel Der Zakarian |
| Edeltäjä: Michel Der Zakarian |
Montpellierin päävalmentaja 2021–10/2022 |
Seuraaja: Romain Pitau |
| Edeltäjä: Laurent Battles |
AS Saint-Étiennen päävalmentaja 12/2023–12/2024 |
Seuraaja: Eirik Horneland |