Okroška

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Okroška

Okroška (ven. окрошка) on perinteinen venäläinen kylmä keitto, jota syödään kesäisin. Okroškasta käytetään myös nimeä ”kaljakeitto”, koska yksi sen tärkeimmistä raaka-aineista on kotikalja. Jos okroškaa haluaa valmistaa kotikaljalla, suositellaan käytettäväksi kvassia eli venäläistä kotikaljaa. Kyseinen keitto on saanut nimensä venäjän kielen verbistä ”krošit” (крошить), joka tarkoittaa suomeksi murentaa. Tarkoitus on pilkkoa kaikki raaka-aineet mahdollisimman pieniksi paloiksi.

Okroškaa nautitaan yleensä kesäisin, kun ulkona on helteitä. Keitto on kevyt, sisältää paljon tuoreita vihanneksia ja nesteyttää. Monet ravitsemusterapeutit suosivat okroškaa tämän takia. Keittoa suositellaan syötäväksi mahdollisimman tuoreena, ennen kuin ainekset veltostuvat kvassissa ja maku huononee. Okroškaa tarjoillaan kylmissä astioissa, jotta se pysyisi viileänä mahdollisimman kauan. [1]

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Okroškan tarkkaa alkuperää ei tiedetä, mutta okroškasta oli kirjoitettu ensimmäisen kerran Venäjällä kronikoissa jo vuonna 959.

Mahdollisena okroškan syntytarinana pidetään tarinaa lotjanhinaajista, jotka siirtelivät lastattuja laivoja Volgalla. Palkkioksi raskaasta työstään he saivat kvassia ja kuivatettua särkeä. Kala oli niin kuiva ja suolasta, että he joutuivat liottamaan sen jonkun aikaa kvassissa. Myöhemmin lotjanhinaajat lisäsivät liuoksen sekaan vihanneksia, joita ne löysivät päivän aikana ja näin syntyi kalaversio okroškasta. [2]

Okroškan toisena mahdollisena syntytarinana pidetään tarinaa, kun 800-luvulla talonpojat söivät vaatimatonta ruokaa: retiisi, sipuli, kvassi ja tumma leipä. Pian tämä ruoka levisi aristokraattien rikkaaseen ja monipuoliseen ruokavalikoimaan. Aristokraattien versio erosi selkeästi talonpoikien versiosta. Aristokraattien okroškasta löytyi monipuolisesti vihanneksia, lihaa, riistaeläimen lihaa, naudan kieltä ja viiriäisen munia. [3]

Okroškaa tarjottiin ennen vain kyytipoikana muiden suupalojen kanssa, mutta vuosien päästä sitä alettiin tarjoamaan alkuruokana smetanan ja tumman leivän kera. Tätä keittoa rakasti tavallisten ihmisten lisäksi Kiovan Rusin hallitsija Vladimir Suuri. [4]

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klassinen okroška sisältää avomaankurkkuja, retiisiä, makkaraa tai nakkeja, ruohosipulia, persiljaa, tilliä, kananmunaa, smetanaa ja kvassia. Okroškan reseptiä voi muunnella itselleen mieluiseksi. Makkaran tai nakkien tilalla voi käyttää jotain muuta lihaa, kalaa, merenantimia tai jättää lihan kokonaan pois. Vihanneksista voi lisätä perunaa (mielellään nautitaan keiton kanssa kuin itse keitossa), porkkanaa, lanttua, kaalia, paprikaa, kurpitsaa tai kesäkurpitsaa. Kvassin tilalla voi käyttää kaljaa, piimää, turkkilaisesta jogurtista, vedestä ja suolasta sekoitettua juomaa ayrania, kivennäisvettä, kombuchaa, majoneesia, kasvismehuja, liha- tai kasvislientä, suolakurkkujen vettä tai laimennettua etikkaa.

Okroškaa pidetään venäläisenä kylmänä keittona. Muissakin maissa on omia variantteja kylmästä keitosta. Valko-Venäjällä on borssikeiton tapainen keitto h’aladnik, mutta se tarjotaan kylmänä. Muita kylmiä keittoja ovat muun muassa liettualainen kylmä punajuurikeitto (muistuttaa ulkonäöllisesti valkovenäläistä keittoa, mutta niiden sisältö on eri), intialainen kylmä keitto, joka sisältää kanalientä ja jogurttia sekä bulgarialainen kurkkukeitto tarator.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1. В. Фоменко. Русская окрошка: история, польза, рецепты/ https://myhandbook.ru/russkaya-okroshka/
  2. 2. История возникновения окрошки / https://pikabu.ru/story/istoriya_vozniknoveniya_okroshki_6743874
  3. 1. В. Фоменко. Русская окрошка: история, польза, рецепты / https://myhandbook.ru/russkaya-okroshka/
  4. 3. Откуда взялась «окрошка» и почему ее так назвали? / https://dzen.ru/media/russian_for_dummies/otkuda-vzialas-okroshka-i-pochemu-ee-tak-nazvali-5bbcc81c7c56be00acf8571c