Odarka Oleksijivna Kyselytsja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ukrainan kunniataiteilijan O.I. Kryvorutškon muotokuva Odarka Oleksiivna Kyselytsjasta

Odarka Oleksijivna Kyselytsja (ukr. Одарка Олексіївна Киселиця; 1. huhtikuuta 1912[1] Berehometin kylä Tšernivtsin alueella Bukovynassa19. tammikuuta 1999 Tšernivtsi[2]) oli ukrainalainen taidemaalari. Hänen maalauksistaan monet kuvaavat hänen kotiseutunsa Karpaattien maisemia ja ihmisiä. Hänet tunnetaan voimakkaasta värien käytöstä, erityisesti kukka-asetelmistaan ja kansantaiteen elementeistä. Häntä kutsuttiin jo elinaikanaan Bukovynan Van Goghiksi.[3]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Odarka Kyselytsja vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Lukivtsin (vuodesta 2005 Lukavtsi [4] ) kylässä Vyžnytsjan alueella.[1], minne perhe oli 1. maailmansodan jälkeen muuttanut.[5] Hänen vanhempansa Oleksij (1884-1950) ja Adelaida Kyselytsja (os. Zibatšynska, Zibatšynskyi-suku) olivat molemmat opettajia.[5] Isä oli paitsi koulun johtaja myös merkittävä kulttuurihenkilö ja kansallinen vaikuttaja Bukovynassa: kustantaja ja toimittaja, kansatieteilijä, teatterin ja kirjaston perustaja ja johtaja. Myös äiti kuului kansallismieliseen älymystöön.[6]

Lapsuudesta asti Odarka oli kiinnostunut kansantaiteesta, erityisesti perinteisten pisanka-pääsiäismunien maalauksesta.[7]

Taideopinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Odarka Kyselytsja opiskeli maalausta ensin amatööritaiteilija Ratskyin ja kuuluisan tšernivtsiläisen taidemaalari Panteleimon Vidinovskyin (1928-1930) työpajoissa.[6] Jälkimmäinen myös taivutteli epäilevät vanhemmat lähettämään lahjakkaan tyttärensä Prahan taideakatemiaan ja auttoi pääsykokeisiin valmistautumisessa.[8]

Odarka Kyselytsja opiskeli Prahan taideakatemiassa vuodesta 1930 alkaen ja huolimatta siitä, että keuhkosairaus viivytti opintoja[9][8], valmistui sieltä menestyksekkäästi v. 1939.[7] Hän halusi maalata muotokuvia ja osallistui vaativuudestaan tunnetun arvostetun tšekkiläisen muotokuvataiteilijan Vratislav Nechleban (1885–1965) työpajoihin. [10]

Opintojen jälkeen Odarka Kyselytsja palasi kotimaahansa [11] ja asettui Tšernivtsiin. [7]

Ura ja tyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1949 Odarka Kyselitsa sai työpaikan Tšernivtsin taiderahastosta.[6] Prahan taideakatemiassa modernit keskieurooppalaiset taideihanteet [12] omaksuneen taiteilijan oli alistuttava työskentelemään tuolloin ainoan sallitun taidesuuntauksen, sosialistisen realismin, ideologiaa noudattaen. [8] [6] Eristyneisyys ja ristiriita, jota hän koki, kuvastuu hänen tummasävyisimmistä asetelmistaan [13][14]

Henkireiän taiteilijalle tarjosi kukkien maalaaminen; erilaisia kukkien hallitsemia asetelmia maalaamalla hän saattoi käyttää akatemiassa hankittuja taitoja ja toteuttaa omaa ilmaisuaan.[6]

Odarka Kyselitsa on tunnettu voimakkaasta värien käytöstä. Hän muotoili asetelmat, maisemat ja muotokuvat runsaalla värillä pääasiassa palettiveitsellä ja alla prima -tekniikalla (märkää märälle) [13] Hänen teoksilleen pidetään ominaisena dramaattisuutta. värien voimakkuutta ja tasapainoista sommittelua, sisäistä dynamiikkaa ja veistoksellisuutta sekä pastoositekniikkaa (tarkoittaa maalaustekniikassa paksua, peittävää väriä ) [2]

Taiteilijaa innoittivat hänen kotiseutunsa Bukovynan vuodenaikojen ja kansantaiteen värit.[8] Krysanteemit, olkikukat (ikikukat), pisanka-pääsiäismunat ovat tyypillisiä aiheita hänen maalauksissaan. Hän maalasi muotokuvia myös Bukovynassa asuvan hutsulien kansanryhmän jäsenistä värikkäissä kirjonnalla koristelluissa kansallispuvuissaan.[8] Hänen teoksissaan yhdistyvät 1900-luvun modernismi ja kansantaiteen estetiikka.[7] Hänen pienikokoiset, mutta värikylläiset maalauksensa toivat hänelle lisänimen "Bukovynan Van Gogh" [3]

Julkinen tunnustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan taiteilijaliiton jäseneksi jo vuonna 1954 liittynyt Odarka Kyselytsja [6] sai julkista tunnustusta vasta vuonna 1988, yli 75-vuotiaana, jolloin järjestettiin hänen ensimmäinen oma näyttelynsä ja julkaistiin luettelo hänen teoksistaan. [14] Sen jälkeen hän piti useita teoksiensa näyttelyitä Ukrainassa ja Romaniassa. [6]

Berehometin taidekoulu on nimetty Odarka Kyselytsjan mukaan. [6] Rakennuksen ulkoseinässä Nezaležnosti prospekt 103:ssa Tšernivtsissä, missä Odarka Kyselytsja asui ja työskenteli on muistolaatta: "Ukrainan kunniataiteilija Odarka Kiselytsia asui tässä rakennuksessa vuosina 1962-1999 [6] Tšernivtsin aluehallinnon kulttuuriosasto jakaa vuosittain Odarka Kyselytsjan kunniaksi perustetun kuvataidepalkinnon [6] [15]Vuonna 1997 hänelle myönnettiin Ukrainan kunniataiteilijan arvo. [1]

Tšernivtsin alueellinen taidemuseo julkasi taiteilijasta vuonna 2012 kirjan: Odarka Kyselytsja. Z kolektsiji Tšernivtsʹkoho oblasnoho h'udožnʹoho muzeju .[16]

Odarka Kiselitsan teoksia säilytetään Tšernivtsin taidemuseossa, Tšernivtsin kotiseutumuseossa ja muissa Ukrainan museoissa sekä yksityisissä kokoelmissa.[1]

Odarka Kyselytsja kuoli 86-vuotiaana ja on haudattu Lukavtsin kylään .[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d O.Kyselytsja | Tšernivtsʹkyi oblasnyi khudozhni muzei 8.1.2016. Tšernivtsin alueellinen taidemuseo. Viitattu 30.10.2022. (ukrainaksi)
  2. a b c I. I. Mištšenko: Entsyklopedija Sutšasnoji Ukrajiny Encyclopedia of Modern Ukraina 29 / 5 000 esu.com.ua. Viitattu 30.10.2022.
  3. a b Vasyl’ Hrynjuk: U Tšernivtsjah' vidkrylasja vystavka kartyn "Bukovynsʹkoho Van Hoha" molbuk.ua. 12-04-2017. Viitattu 30.10.2022. [vanhentunut linkki]
  4. Лукавці Lukavtsi www.pysanky.info. Viitattu 30.10.2022.
  5. a b Vydatni osobystosti Lukavtsi Istoryko-krajeznavšyi portret Tšernivetsʹkoji oblasti. Viitattu 30.10.2022. (ukrainaksi)
  6. a b c d e f g h i j Halyna Matvijišyn: Odarka Kyselytsja.Trembita, jaka holosytʹ za skoromynuštšistju žyttja Slovo Prosvity. Viitattu 30.10.2022. (ukrainaksi)
  7. a b c d Albert Komari: Kyselytsia’s Magic of Color. Denʹ (day.kyiv.ua), 22.5. 2012. Artikkelin verkkoversio.
  8. a b c d e Myroslav Lazaruk: Vitšna tajina kolʹoru web.archive.org. 23.6.2015. Bukovynsʹkyi žurnal. Arkistoitu 23.6.2015. Viitattu 31.10.2022.
  9. Kyselytsja Odarka Biblioteka ukrayinsʹkoho mystetstva The Library of Ukrainian Art. Viitattu 31.10.2022. (ukrainaksi)
  10. Kolisnyk P. M.: Žyvopysetsʹ Odarka Kyselytsya: sakralʹni impulʹsy u tvorah' maistryn. Transcarpathian Academy of Arts Newsletter . - 2017. - No 8. - s. 165-169, , s. 167, 169. ISSN 2520-6419. Artikkelin verkkoversio.
  11. Kolisnyk, 169
  12. Kolisnyk 165
  13. a b Kolisnyk , 166
  14. a b Halyna Matvijišyn: Bukovynsʹkyi Van Hoh web.archive.org. 12.5.2012. DOBA.-2006.- № 20 (496).- 18.5.. Arkistoitu 12.5.2012. Viitattu 31.10.2022. (ukrainaksi)
  15. Ohološeno pryjom dokumentiv na prysudžennja oblasnoji premiji imeni Odarky Kyselytsi Tšernivets'kyi promin'. 2-09-2021. Viitattu 31.10.2022.
  16. Odarka Kyselytsja. Z kolektsiji Tšernivtsʹkoho oblasnoho h'udožnʹoho muzeju Бібліотека українського мистецтва. Viitattu 31.10.2022. (ukrainaksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: ua : Киселиця Одарка Олексіївна